tekijä: Antti Samuli Vallius Viimeisin muutos torstai 09. syyskuuta 2010, 17.00

Amarnakausi sisältyy uuteen valtakuntaan ja sillä tarkoitetaan faarao Enkhatonin (käytetään myös kirjoitusmuotoa Ahenaten) hallituskaudella syntynyttä taidetta.

  1. Aika, paikka ja syntykonteksti?

Amarnakausi ajoittuu Ekhnatonin hallitsijakaudelle 1379-1362 eaa., jonka aikana pääkaupunkina toimi El Amarna. Kauden syntyyn vaikutti Ekhnatonin uudistushalu niin taiteen kuin uskonnonkin puolella.

  1. Keskeiset pyrkimykset?

Amarnakauden keskeisenä pyrkimyksenä oli taiteen uudistaminen, joka puolestaan vaati kaanonin rikkomista. Vaikka kaanonista irtautumista tapahtui, ei se kuitenkaan täysin kadonnut egyptiläisestä taiteesta. Joissakin amarnakauden veistoksissa ja seinämaalauksissa vanhemman esittämistavan perinne jatkui edelleen.

  1. Aiheet?

Amarnakauden keskeisinä aiheina olivat hallitsija ja jumala. Faaraon toimesta amarnakaudella siirryttiin yhden jumalan, auringon eli Atenin palvontaan. Aten kuvattiin ei-ihmishahmoisena auringonkehränä.

  1. Tyylilliset ja tekniset ominaispiirteet?

Amarnakauden taiteelle oli ominaista ekspressiivinen ilmaisu. Henkilökuvauksessa keskityttiin myös ihmisen psykologiseen kuvaukseen. Kauden hallitsijakuvista puuttui aikaisempi sankarillisuus, jumalallisuus ja kauneus. Niiden tilalla painotettiin inhimillisyyttä ja yksilöllisiä piirteitä. Faarao Ekhnatonia esittäville teoksille oli tyypillistä kaidat kasvot, paksut huulet, esiintyöntyvä leuka, raskasluomiset silmät, kapea rintakehä, heikot käsivarret, korostunut vatsanseutu ja pehmeä, lähes naisellinen lantio. Konventioista irtaantuminen vapautti ilmaisua, mutta johti samalla aikaisemman selväpiirteisen ja tarkan teknisen taidon heikkenemiseen.

  1. Vaikutteet & esikuvat?

Amarnakauden on nähty saaneen vaikutteita ainakin kreetalaisesta kulttuurista.

  1. Myöhempi merkitys?

Amarnakausi oli lyhyt ajanjakso Egyptin taiteessa eikä sillä ollut kauas kantoista merkitystä myöhemmälle taiteelle.

  1. Arkkitehtuuri?

Amarnakaudella rakentaminen oli vilkasta ja sille olivat tyypillisiä hiekkakivilohkareista valmistetut temppelit. Niiden suunnittelu perustui viipaloituun rakenteeseen, jossa avoimille pihoille ja pylonien eli porttitornien alttareille aurinko pääsi esteettömästi paistamaan. Atenin palvontaa ei siis harjoitettu sisätiloissa, vaan ulkoilmatemppeleissä, joita faarao rakennutti uuteen pääkaupunkiin El Amarnaan.

  1. Keskeiset taiteilijat?

Kuvanveisto:                        Tuthmosis

  1. Keskeinen esimerkkiteos?

Kuvanveisto:                        Neferetiti (n. 1360 eaa.).

Ahenaten, kolossaalipatsas Karnakista (n. 1375 eaa.).

  1. Historiallisia yhtymäkohtia?

 

Kirjallisuuslista:

Holthoer, Rostislav: Muinaisen Egyptin kulttuuri.