tekijä: Antti Samuli Vallius Viimeisin muutos torstai 09. syyskuuta 2010, 17.00
  1. Aika, paikka ja syntykonteksti?

Vanha valtakunta ajoittuu vuosille 2665-2155 eaa. ja sen pääkaupunkina oli Memfis. Vanhan valtakunnan syntyyn vaikuttaneena tekijänä toimi maan uudelleen yhdistämisen.

  1. Keskeiset pyrkimykset?

Vanhan valtakunnan taiteen pyrkimykset jatkoivat varhaisdynastisen ajan linjoilla. Taidetta tehtiin ikuisuutta varten ja sillä pyrittiin palvelemaan jumalia, kuningasta ja vainajia. Vanhan valtakunnan aikana kaanonin asema vahvistui entisestään. On hyvä tiedostaa, että Egyptin taiteen pitäytyminen kaavamaisessa esittämistavassa johtui tietoisesta tahdosta, ei vajavaisista taidoista. Uskomusten mukaan teokset täyttivät tehtävänsä maagis-uskonnollisina esineinä ainoastaan silloin, kun ne oli tehty tarkkojen sääntöjen ja konventioiden ts. kaanonin mukaisesti.

  1. Aiheet?

Keskeisinä aiheina toimivat ihmis- ja jumalhahmot, joiden esittäminen rajautui vain muutamiin asentoaiheisiin. Kuninkaalliset ja jumalhahmot esitettiin joko seisovina niin, että vasen jalka työtyi eteenpäin tai valtaistuimella suoraselkäisesti istuvina. Hoviväki kuvattiin lattialla jalat ristissä istuvina. Hautamaalauksissa esitettiin yleisesti jokapäiväiseen elämään liittyviä aiheita.

  1. Tyylilliset ja tekniset ominaispiirteet?

Kaanonin mukaan reliefeissä ja maalauksissa esineet ja olennot esitettiin täydellisinä niin, että jokainen osa kuvattiin niille luonteenomaisimmasta kulmasta, joko suoraan edestä tai profiilista. Tässä arvoperspektiivisessa, kaksiulotteisessa ja hieroglyfimäisessa esitystavassa oli keskeistä esittää kuvattavat kohteet sellaisina kuin ne olivat, ei sellaisina kuin ne näyttivät. Esimerkiksi ihmisen kuvauksessa olkapäät ja osa ylävartalosta kuvattiin edestäpäin ja pää sekä jalat sivulle kääntyneinä. Seisaallaan olevat henkilöhahmot tulkittiin eteenpäin, ei sivusuuntaan astuvina. Päätä kuvattaessa silmä esitettiin kokonaan, mutta otsa, nenä ja leuka ainoastaan ääriviivoina. Kehon mittasuhteet perustuivat eri ruumiinosien pituuteen. Egyptiläiset noudattivat kaanonia erityisesti jumalten ja hoviväen kuvaamisessa sekä hautataiteessa. Mitä alhaisempi kuvattava henkilö oli, sen vapaampaa oli myös sen esittämistapa. Veistoksissa kaanon ei sitonut tekijöitään niin paljon, sillä kohde voitiin kuvata suoraan edestä. Tärkeimpiä veistoksia olivat hautoihin sijoitetut vainajaa esittävät naturalistiset ja usein kokonaan tai osittain maalatut veistokset, jotka valmistettiin kivestä, puusta ja toisinaan myös pronssista.

  1. Vaikutteet & esikuvat?

Vanhan valtakunnan taide kehittyi varhaisdynastisen ajan taiteen pohjalta.

  1. Myöhempi merkitys?

Vanhan valtakunnan taide vaikutti myöhempään egyptiläiseen taiteeseen. Yleisesti ottaen Egyptin kulttuuri on vaikuttanut enemmän tai vähemmän länsimaisen kulttuurin kehittymiseen.

  1. Arkkitehtuuri?

Vanhan valtakunnan aikana kiviarkkitehtuuri kehittyi. Esimerkiksi tästä voidaan nostaa porraspyramidit, jotka valmistettiin kuninkaallisten haudoiksi ja faaraoiden palvonnan kohteiksi. Ne olivat zikkurratien tyylisiä rakennuksia mutta sillä erotuksella, että niiden huipulla ei ollut temppeliä. Porraspyramideille ominaista olivat kivestä veistetyt pystytuet ja kattoparrut, joiden ulkoasussa jäljiteltiin puuta. Lisäksi niissä esiintyneet valeovet sekä kiviset lootus-, palmu- ja papyruspylväät toistuivat myöhemmässä Egyptin arkkitehtuurissa. Porraspyramidin ulkoarkkitehtuuri muuttui vähitellen sileäpintaisemmaksi, joka johti mm. Egyptin tunnetuimpien pyramidien, Kheopsin, Khefren ja Mykerinoksen syntyyn. Niiden pohjakaava tehtiin nelikulmaiseksi ja sivut tasasivuisiksi kolmioiksi. Pyramidien sivut sijoitettiin pääilmansuuntien mukaisesti. Maalauskoristeluin varustellut hautakammiot sijaitsivat rakennusten keskellä. Merkittäviä arkkitehtonisia monumentteja olivat myös hallitsijoiden hautojen ja palatsien läheisyyteen sijoitetut massiiviset veistokset, sfinksit. Näille vallan merkkeinä toimineille patsaille ominaista oli hahmo, joka koostui leijonan vartalosta ja ihmisen, usein faaraon päästä. Tosin myös haukkapäinen sfinksi tunnetaan.

  1. Keskeiset taiteilijat?

Arkkitehtuuri: Imhotep (ensimmäinen nimeltä tunnettu arkkitehti)

  1. Keskeinen esimerkkiteos?

Arkkitehtuuri: Imhotep: Zoserin porraspyramidi, Sakkara (n. 2700 eaa.).

                                    Kheopsin pyramidi, Giza (n. 2560 eaa.).

Kuvanveisto: Kuningas Mykerinos puolisoineen, Giza (n. 2600 eaa.).

  1. Historiallisia yhtymäkohtia?

 

Kirjallisuuslista:

Holthoer, Rostislav: Muinaisen Egyptin kulttuuri.