Skip to content. | Skip to navigation

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

Podcastien tekeminen ja käyttö

by jajape — last modified Oct 09, 2008 03:41 PM
Tässä osassa kerrotaan yleisesti podcasteista, niiden tekemisestä ja käytöstä.

Podcasting=?

on tilauspohjaista äänitiedostojen julkaisua verkossa. Ks. verkkosyöte. Podcastin pitäjä julkaisee RSS- tai Atom-syötettä, jossa on tiedot julkaistuista äänitiedostoista. Kuuntelijalla on puolestaan ohjelma, joka seuraa syötteen päivittymistä ja automaattisesti lataa sen perusteella tiedostot myöhemmin kuunneltavaksi. Käytännössä kuuntelu voi tapahtua tietokoneen lisäksi myös MP3-soittimella tai muulla mobiililaitteella. Itse sana podcasting tulee sanoista iPod ja broadcasting, joka viittaa audiotiedostojen siirtämiseen Applen MP3-soittimeen. Lähde ja lisätietoja -> Wikipedia.

Yleisiä Podcast-sivustoja

-> mitä muita tulee mieleen? 

Podcastien käyttö

Milloin kannattaa käyttää Podcasteja opetuksessa tai muussa tiedon välityksessä? Mitä lisäarvoa Podcastien käytöstä? -> keskustelua...

Miten Podcast-lähetyksiä käytännössä tilataan?

Kuuntelijalla täytyy olla käytössään ohjelma, joka seuraa tilaamista varten tuotetun syötteen päivittymistä ja automaattisesti lataa tiedostot myöhemmin kuunneltavaksi. Syötteitä on mahdollisuus tilata mm. seuraavilla ohjelmistoilla:  iTunes, Juice, Miro, Mozilla Thunderbird, Internet Explorer, Google Reader (Google syötteenlukija). Kaikissa näissä on mahdollisuus joko suoraan käynnistää tilatun ohjelman kuuntelu tai sitten ladata se mp3-tiedostona talteen tietokoneen kovalevylle tai erilliseen soittimeen myöhempää kuuntelua varten. Jyväskylän yliopiston hallinnoimissa tietokoneissa tilaus tapahtuu helpoiten kolmella viimeksi mainitulla vaihtoehdolla.

Mozilla Thunderbird on sähköpostin ja uutisvirtojen lukuun tarkoitettu ohjelma, jolla voi myös tilata podcast-syötteitä. Thunderbirdissä äänileikkeet näkyvät tilatuissa syötteissä liitetiedostoina ja niitä klikkamaalla voi joko käynnistää kuuntelun suoraan tietokoneen oletuksena olevaan soitto-ohjelmaan tai ladata tiedosto talteen myöhemmin kuunneltavaksi.

Internet Explorerissa on sisään rakennettuna uutissyötteiden lukija, joten sillä voi syötteet lukea suoraan podcast-sivustolla olevaa syötteen Moniviestimen RSS-kuvake kuvaketta tai linkkiä klikkaamalla. Syötteeseen liittyvät äänitiedostot näkyvät syötetekstissä klemmarina klemmari tai muuna vastaavana (vrt. Ylen Areena areena) kuvakkeena tiedoston nimen kera. Kuvakkeita tai linkkejä klikkaamalla voi käynnistää kuuntelun oletuksena olevaan mediasoittimeen tai ladata tiedostot talteen myöhempää kuuntelua varten (esim. klikkaa klemmaria hiiren oikealla ja valitse Save Target As/Tallenna kohde nimellä). Tilaus on mahdollista tallentaa IE7:ssä Feeds-suosikkilistaan myöhempää seurantaa varten (selaimessa olevaa tähden star kuvaketta klikkamalla saat näkyviin vaihtoehdot Favorites, Feeds, History).

Google Reader on internet-selaimella käytettävä palvelu eli sen käyttö vaatii Google-tilin rekisteröinnin. Palvelu/tili on ilmainen ja sen etuna on helppokäytöisyys ja saavutettavuus. Syötteen osoite lisätään Googlen syötteenlukija- palvelussa uudeksi tilaukseksi ja palvelu huolehtii sen jälkeen aina siihen kirjauduttaessa, että tilauksen tiedot ovat ajan tasalla ajasta ja paikasta riippumatta. Palvelu toimii kaikilla yleisimmin käytetyillä internet-selaimilla.

 

Podcast-äänileikkeen lataaminen erilliseen soittimeen tai mobiililaitteeseen

Podcast-äänileikkeen voi ladata erilliseen mp3-laitteeseen kuuntelua varten. Tyypillisiä laitteita ovat mm. iPod, monet matkapuhelimet, kämmentietokoneet. Yhteistä näille laitteille on se, että ne kytketään tiedostojen latausta varten tietokoneeseen USB-johdolla tai telakka-asemalla, jolloin laite näkyy tietokoneessa levyasemana tai tallennusvälineenä (käyttöjärjestelmästä riippuen, vrt. windows/mac/linux). Tiedostot kopioidaan laitteeseen joko suoraan käyttöjärjestelmän tiedostojenhallintaohjelmalla tai synkronoiden jollakin mediasoitinohjelmistolla (iTunes, Media Player). Kopioinnissa on syytä noudattaa laitteistokohtaisia ohjeita. Joissakin puhelimissa ja kämmentietokoneissa voi olla mahdollisuus myös suoraan ladata tiedostot uutissyötteistä langattoman verkkoyhteyden tai gprs-yhteyden välityksellä. 

Podcast-lähetyksen tekeminen

tapahtuu suunnilleen seuraavan reitin mukaisesti: 1) äänitä, 2) muokkaa, 3) tallenna ja 4) julkaise.

  1. Podcastien perustana olevien äänileikkeiden äänitys onnistuu helpoiten joko erillisellä mp3-tiedostoja nauhoittavalla tallentimella (esim. Edirol R-09, Zoom H2/H4) tai jollakin äänien nauhoitukseen tarkoitetulla ohjelmalla (esim. Audacity), jossa on mp3-tallennusmahdollisuus (esim. Lame mp3-dekooderi). Tietokoneella tapahtuvaan äänitykseen tarvitaan yleensä myös jokin erillinen mikrofoni. Mikrofonin käytössä on hyvä muistaa muutamia perussääntöjä: älä puhu suoraan edestä mikrofoniin äläkä pidä sitä liian lähellä suuta. Testaa aina etukäteen löytääksesi optimaalisen suuntauksen ja etäisyyden mikrofonillesi. Hyviä ohjeita löydät mm. Poducate me sivustolta.
  2. Jos nauhoitettua ääntä halutaan muokata tai parannella ennen julkaisua, tarvitaan jokatapauksessa jokin äänten muokkaukseen suunniteltu tietokoneohjelmisto. Tähän tarkoitukseen soveltuvia ohjelmistoja ovat mm. ilmaisohjelma Audacity, maksullisista ohjelmista usein käytettyjä ovat Sony Soundforge, Adobe Soundbooth, Reaper, Goldwave, jne. Tarkoitukseen soveltuvia ohjelmia on tarjolla lukuisia, joten periaatteessa mikä tahansa äänen muokkaukseen soveltuva ohjelmisto käy, kunhan sillä vain voi leikata pois tarpeettomia kohtia äänestä, voi tarvittaessa parannella ääntä (mm. äänen normalisointi = äänen värähdyslaajuuden kasvattaminen/pienentäminen, kohinanpoisto, napsahduksien poisto) ja saa vietyä muokatun tiedoston mp3-muotoon sopivilla toistoasetuksilla (kanavat, näytteenottotaajuus, bittisyvyys, tiedonsiirtonopeus).
  3. Muokattu äänileike tallennetaan yleensä mp3-muotoon. Myös mp4 ja m4a ovat yleistymässä sitä mukaa kun markkinoilla olevat soittimet alkavat tukea tätä kehittyneenpää muotoa (mm. näiden tallennusmuotojen suoratoisto-ominaisuudet ovat mp3-muotoa paremmat). Tallennuksessa on huomioitava seuraavat asetukset: kanavaisuus (channels, mono/stereo), näytteenottotaajuus (sampling rate, näytettä sekunnissa, yleensä 44.1 kHz), bittisyvyys (bit depth, kunkin yksittäisen näytteen tarkkuus, yleensä 16bit) sekä tiedonsiirtonopeus (bitrate, tyypillisesti 128 kbit/s). usein puheäänelle riittää yksikanavainen 22 kHz, 8bit, 96kbit/s, jolloin ääni vastannee jotakuinkin matkaradion radiolaatua eli on vielä helposti kuunneltavaa ja tiedostot riittävän pieniä. Hyvään äänen laadun saavuttaa jo asetuksilla 44.1 kHz, 16 bit, 128 kbit/s ja lähes cd-äänen tasolle päästään nostamalla tiedonsiirtonopeus 320 kbit/s. Tiedonsiirtonopeuksien laadullisia ohjearvoja ovat: 32 kbit/s AM, 96 kbit/s FM, 128-160 kbit/s standardilaatu, 192 kbit/s DAB (Digital Audio Broadcasting), 224-320 kbit/s lähes CD-laatu.
  4. Julkaisu tapahtuu verkkopalvelun (blogi, podcast-palvelu, moniviestin, jne.) tarjoamilla työkaluilla. Tässä yhteydessä kerrotaan lyhyesti kuinka se tapahtuu Jyväskylän yliopiston Moniviestimessä. 1. Kirjaudu ensin moniviestimeen käyttäjätunnuksellasi ja siirryt sellaiseen kansioon, johon sinulla on oikeus luoda uusia sisältöjä. 2. Luo uusi ohjelmakansio tai valitse jokin olemassa oleva ohjelmakansio, johon haluat lisätä uusia sisältöjä. 3. Luo uusi mediasivu ja 4.  lisää sinne haluamasi mp3-tiedosto Media-välilehden kautta (huomaa että sama mediasivu voi sisältää useamman mp3-tiedoston). 5. Julkaise normaalisti ohjelmakansio ja mediasivu vaihtamalla tilaksi tee näkyväksi. Oletuksena ohjelmakansioissa on näkyvissä pieni RSS-kuvake otsikkorivin oikeassa reunassa. Kuvaketta klikkaamalla saa näkyviin tilaamiseen vaadittavan rss-osoitteen (sekä selaimesta riippuen linkit uutisvirran sisältämiin ohjelmiin, mahdollisiin tiedostolatauksiin ja kytkökset oletuksena oleviin uutistenlukuohjelmiin). Ohjeista ja tiedota lopuksi kohderyhmää, kuinka podcastin löytää ja saa tilattua.

 

Harjoitusosioon voit siirtyä tästä ->