Skip to content. | Skip to navigation

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

Kansainväliset suhteet

by erkkia — last modified Apr 01, 2010 06:09 PM

 

Julkisuuslain 24. pykälän kahdessa ensimmäisessä kohdassa säädellään Suomen kansainvälisiin suhteisiin ja kansainväliseen yhteistyöhön liittyvien tietojen salassapidosta.

Kansainvälisissä suhteissa kysymys on perinteisestä diplomaattisesta salaisuudesta ja tarpeesta pitää luottamuksellisina mm. toisen valtion kanssa käytyjä poliittisia ja taloudellisia neuvotteluja. Tyypillisiä tähän kategoriaan kuuluvia asiakirjoja ovat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan asiakirjat, edustustojen poliittiset tilannearviot, ulkoasianhallinnon salakirjoitetut viestit ja sotilasasiamiesten raportit. Suomen kansainvälisistä suhteista huolehtivia viranomaisia ovat erityisesti ulkoministeriö, ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta, eduskunnan ulkoasiainvaliokunta ja tasavallan presidentin kanslia. Valiokunta ja asianomainen ministeriö voi kuitenkin harkintansa pohjalta luovuttaa asiakirjoja tai niitä koskevia tietoja.

Kansainvälisessä yhteistyössä kysymys on Suomen valtion sekä suomalaisten järjestöjen ja henkilöiden kansainvälisistä yhteyksistä ja valtioiden välisestä yhteistoiminnasta. Tällaiseen toimintaan liittyvät asiakirjat ovat julkisia jos tiedon antaminen niistä ei aiheuta vahinkoa tai haittaa Suomen kansainvälisille suhteille tai edellytyksille toimia kansainvälisessä yhteistyössä. Tavoitteena on varmistaa Suomen edellytykset toimia kansainvälisessä yhteistyössä ja tätä kautta myös kansallisten etujen säilyttäminen. Julkisuusarviointiin vaikuttavat tällöin jo muodostuneet käytännöt ja Suomeen kohdistuvat odotukset. Kansainvälisten järjestöjen tai toisen valtion salassapitosäännökset tai –käytännöt eivät sinällään velvoita Suomea, vaan julkisuusarvio on tehtävä jokaisessa tapauksessa erikseen kansallisen julkisuuslain pohjalta.

Salassapitoa soveltaa yksittäisen asiakirjan haltijaviranomainen, joka voi olla esimerkiksi ministeriö, maakunnallinen viranomainen tai kunnallinen toimielin. Julkisuusarvioinnin kohteina ovat Suomen viranomaisten laatimat asiakirjat, jotka voivat olla yleisluonteisia kannanottoja tai yksityiskohtaisempia selontekoja esimerkiksi neuvotteluasetelmista. Neuvotteluosapuolten kannanottojen ja neuvotteluasetelmien julkistamisessa on otettava huomioon toisten valtioiden salassapitomääräysten kunnioittaminen ja sopimukseen perustuva luottamuksellisuus.

Alemman tason kansainvälinen yhteistyö on lähtökohtaisesti julkista, ellei julkistamisen nähdä aiheuttavan vahinkoa, esimerkiksi kansainvälisessä kaupassa. Esimerkiksi kuntien ystävyyskaupunkitoiminta ei yleensä sisällä kansainvälisten suhteiden tai kansainvälisen yhteistyön nojalla salassa pidettäviä tietoja.