Salassapito

by Erkki Antero Ahvenniemi last modified Apr 01, 2010 06:07 PM


Viranomaisen asiakirja on pidettävä salassa jos se tai sen sisältämät tiedot on määrätty lain nojalla salassa pidettäväksi. Tietoja ei saa tällöin kertoa myöskään suullisesti.

Salassapidolle voidaan erottaa neljänlaisia intressejä. Yleistä intressiä on tarkoitus suojata Suomen kansainvälisissä suhteissa, rikosten ehkäisemisessä, selvittämisessä ja syytteeseen saattamisessa, viranomaisvalvonnan toteuttamisessa, yleisen turvallisuuden säilyttämisessä, valtion tulo-, finanssi-, raha- ja valuuttapolitiikassa sekä luonnonarvojen kohdalla. Julkisyhteisön intressiä koskevat suojan kohteet liittyvät julkisyhteisön liiketoimintaan, liike- ja ammattisalaisuuteen sekä julkisyhteisöön työnantajana ja neuvotteluosapuolena ja oikeusriidan osapuolena. Yksityistä intressiä toteuttavat suojat yksityiselämälle ja yksityisyydelle, liike- ja ammattisalaisuudelle ja yksityiselle elinkeinotoiminnalle. Sekä yksityistä että yleistä intressiä tukevat tutkimus- ja kehitystyön sekä opetuksen suojaamiseen, rahoitus- ja vakuutusjärjestelmien luotettavuuteen ja toimivuuteen sekä pääoma- ja rahoitusmarkkinoiden toimivuuteen liittyvät salassapitoperusteet.

Euroopan Unionin keskeisten toimielinten, parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia. Oikeus tiedon saantiin koskee kaikkia unionin kansalaisia, unionin alueella asuvia ja oikeushenkilöitä. Erikseen määriteltyjä julkisuudelta suojattavia etuja ovat yleinen turvallisuus, puolustus ja sotilasasiat, kansainväliset suhteet, yhteisön tai jäsenvaltion finanssi-, raha- tai talouspolitiikka, yksityiselämä ja yksilön koskemattomuuden suoja.

Salassapito EU:ssa keskittyy EU-toimielimiin ja niiden laatimiin asiakirjoihin. Erityisesti suojausintressit koskevat yritysalaisuutta, ammattisalaisuutta ja erimuotoista ”luottamuksellista tietoa”. Valmistelutiedon ja sisäisten viranomaisselvitysten julkisuutta arvioidaan tapauskohtaisesti ja objektiivisesti suhteessa unionin julkisuusperiaatteeseen. Tällöin salassapito edellyttää, että tiedon paljastaminen saattaisi vahingoittaa unionia, sen toimielintä, tiedon antajaa tai lähdettä. Yksittäisellä toimielimellä on perusteluvelvollisuus jos se ei luovuta hallussaan olevaa asiakirjaa.

Organisatorisesti julkisuuden ulkopuolelle jäävät EY-tuomioistuin, tilintarkastustuomioistuin (jolla on omat julkisuussääntönsä), unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, poliisiyhteistyö, oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa. Myöskään Euroopan keskuspankkijärjestelmän toiminta ei kuulu julkisuuden piirin, jollei sitä koskevia asioita käsitellä parlamentissa, neuvostossa tai komissiossa.

Unionin uuden suunnitellun perustuslakisopimuksen on määrä laajentaa julkisuuden koskemaan kaikkia unionin elinten ja laitosten asiakirjoja, mukaan lukien unionin tilintarkastus ja Euroopan keskuspankki. Myös ministerineuvoston unionin lainsäädäntöä käsittelevät istunnot tulisivat julkisiksi.