Yksityisyyden suoja

by Erkki Antero Ahvenniemi last modified Apr 01, 2010 06:22 PM

 

Julkisuuslaissa määritetään erikseen salassa pidettäviksi eräät henkilökohtaisiin oloihin liittyvät asiakirjat ja tiedot. Suojan piiriin kuuluvat henkilöiden elintavat, poliittinen tai uskonnollinen vakaumus, yksityiselämässä esitetyt mielipiteet, yhdistystoiminta, harrastukset ja perhe-elämä. Vastaavasti suojan ulkopuolella jää erimuotoinen roolisidonnainen toiminta esimerkiksi julkisessa tehtävässä, poliittisessa luottamustehtävässä tai yhdistyksen toimihenkilönä. Salassapidon tarvetta korostaa se, että viranomaisille kertyy varsin paljon tämäntapaisia tietoja mm. etuuksien käsittelyn, tukipalvelujen myöntämisen ja saatujen selvitysten yhteydessä.

Yksityisyydensuojan tavoitteena on estää julkisuusperiaatteen käyttö vahingoittamistarkoituksessa. Ongelmallisia henkilötietoja sisältävät erityisesti viranomaisten rikos- ja esitutkintaan liittyvät asiakirjat. Ongelmia voi aiheuttaa perätön kantelu tai rikosilmoitus, tieto esitutkinnasta tai kantelu yleisille laillisuusvalvontaviranomaisille. Sääntelyn suoja voi olla tarpeen kantelun kohteen ja rikoksesta epäillyn lisäksi muillekin asiaan osallisille.

Rikoksen selvittämisessä julkisuuden ulkopuolelle jäävät pääsääntöisesti rikosasian käsittelyn yhteydessä paljastuvat arkaluonteiset yksityiselämän tiedot. Tietojen kohteena voi olla epäilty, syytetty, tuomittu, todistajana kuultu tai uhri. Tuomitun kohdalla pyritään turvaamaan hänen mahdollisuutensa sopeutua takaisin yhteiskuntaan.

Syytetyn oikeuspsykiatriseen mielentilatutkimukseen liittyviä tietoja voidaan salata myös tutkittavan läheisistä. Rikoksentekijän henkilötutkinnan kohdalla salattavat tiedot voivat liittyä sosiaaliseen tilanteeseen, perheoloihin, koulutukseen tai terveydentilaan. Yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvityksessä vastaavia tietoja voivat olla toimeentuloa, päihteiden käyttöä, työkokemusta tai asevelvollisuutta koskevat tiedot. Tiedoilla ei saa olla liitäntää julkiseksi tulevaan oikeudenkäyntimateriaaliin ellei jokin painava yleinen etu tätä edellytä.

Uhria koskevien tietojen salaamisella pyritään turvaamaan hänen oikeuksiaan, muistoaan tai läheisten tunteita. Salassapidon merkitys korostuu erityisesti väkivalta- ja seksuaalirikostapauksissa. Esitutkinta-asiakirjojen arkaluonteiset tiedot jäävät salaisiksi myös tutkinnan päätyttyä, ellei oikeus päädy julkisuuden kannalle jonkin painavan yleinen edun pohjalta. Erityisellä omaisten suojalla pyritään suojelemaan kuolleen muistoa ja onnettomuuden tai rikoksen uhrin omaisia. Tietoja (esimerkiksi uhrin kuvia) voidaan kuitenkin antaa, jos se on tarpeen viranomaisen tehtävän suorittamiseksi. Usein kysymys on pelkästään julkisuuden myöhentämisestä, ei tiedon pysyvästä rajoittamisesta.

Salassapidon suhteen viranomaisella on kuitenkin mahdollisuus ottaa tapauskohtaisesti huomioon asian erityispiirteet. Tietojen julkistamista saattavat puoltaa erityisen painavat syyt, esimerkiksi henkilötietojen luovuttaminen etsintäkuulutuksen jälkeen. Kyse voi olla myös merkittävästä julkisen vallan käytöstä.

Tiedot voivat sisältyä viranomaisten ylläpitämiin rekistereihin tai olla luonteeltaan valokuvia tai muita henkilötuntomerkkitietoja. Identiteettitietojen suojalla pyritään ehkäisemään henkilöllisyysasiakirjojen väärentämistä ja valokuvien, henkilötuntomerkkitiedot tai muiden erityisten tunnisteiden väärinkäyttöä. Tiedot voivat sisältyä passi-, henkilökortti-, vartija- järjestyksenvalvojarekistereihin. Erityinen tunniste voi olla sähköisen allekirjoituksen avain tai passin numero. Salassapito ei koske henkilötunnusta, joka on henkilön yleinen tunnistetieto ja pääosin julkinen tieto.

Salattavaan aineistoon kuuluvat myös hallintoviranomaisen rikosasiakirjat ja -rekisterit. Salassapidon kohteina ovat asiakirjatiedot tuomitusta, vangitusta tai muutoin vapautensa menettäneestä henkilöstä, kuten tutkintavangeista tai ulkomaalaislain pohjalta säilöön otetuista. Tiedonsaannille on erityisvaatimuksena se, ettei se aiheuta asianomaiselle vaaraa tai tiedonsaannille on perusteltu syy esimerkiksi vankeinhoidon tai kriminaalihuollon kannalta. Tietoja on mahdollista luovuttaa toisille viranomaisille niiden tehtävien suorittamiseksi. Tieto korvausten maksamisesta syyttömästi vangitulle tai tuomitulle ei kuitenkaan aiheuttane vaaraa asianomaiselle.