Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

Julkisuusperiaate

tekijä: erkkia — Viimeisin muutos torstai 01. huhtikuuta 2010, 17.49

 

Suomalaisen julkisuusperiaatteen mukaan viranomaisten asiakirjat pääsääntöisesti julkisia ja julkisuudesta voidaan poiketa vain erikseen säädetysti. Lisäksi viranomaistoiminnan julkisuutta käsitellään yhtenä kokonaisuutena, eikä yksittäisiä viranomaisia erotella toisistaan. Julkisuusperiaate korostuu myös perusoikeuksia määrittävässä perustuslaissa, joka korostaa viranomaisten hallussa olevien asiakirjojen ja tallenteiden julkisuutta ja jokaisen oikeutta saa tietoa julkisesta asiakirjasta. Lisäksi kansalaisille on annettava mahdollisuus saada luotettavaa tietoa julkista päätöksentekoa, viranomaistoiminnan arviointia ja julkista keskustelua varten.

Julkisuusperiaate paitsi tukee vallankäytön konkreettista valvontaa myös lisää kansalaisten luottamusta viranomaistoimintaa kohtaan. Varsinkin asioiden valmisteluun liittyvä etukäteisjulkisuus median tuottamana on omiaan ehkäisemään mahdollisia viranomaistoiminnan väärinkäytöksiä ja antaa vaikuttamismahdollisuuksia myös niille, joilla ei ole virallista asemaa päätöksenteossa.

Julkisuus ei ole kuitenkaan poikkeuksetonta. Julkisuutta on mahdollista rajoittaa jos loukkaa joidenkin asioiden kohdalla tärkeitä yleisiä ja yksityisiä etuja. Julkisuuden aiheuttamia ongelmia pyritään estämään jo edeltä käsin viranomaisille asetetulla vaitiolovelvollisuudella, salassapidolla ja muilla tiedonsaantia koskevilla välttämättömillä rajoituksilla.

Julkisuuslain tarkoitus ja julkisuusperiaate asettavat omat edellytyksensä viranomaisaineistojen käytännön luovuttamiselle. Viranomaisten olisi otettava huomioon kansalaisten tiedonsaantioikeudet omassa toiminnassaan, eikä tietojen luovuttamisella saisi asettaa rajoituksia enempää kuin on välttämätöntä. Rajoituksilla olisi lisäksi oltava laissa säädetty peruste, eikä aineistojen luovuttamisessa ole merkitystä esimerkiksi viranomaisen sisäisillä määräyksillä tai ohjeilla tai viranomaisten keskinäisillä sopimuksilla. Erityisestä viranomaisen tiedottamisvelvollisuudesta on säädetty julkisuuslain ohella hallintomenettelylakissa ja kuntalaissa. Julkisuuden toteuttaminen kuuluu myös virkavelvollisuuden piiriin. Viranhaltija voidaankin tuomita, jos hän ei anna julkista asiakirjaa sitä pyytävälle.

Asiakirjojen ohella olennainen osa viranomaistoiminnan julkisutta on toiminnan seuraaminen.. Asioiden käsittely on julkista mm. eduskunnassa, kunnanvaltuustoissa, kirkkovaltuustoissa ja tuomioistuimissa. Hallintoasioiden käsittely ei ole julkista, kuten ei myöskään hallituksen, kunnanhallitusten ja kunnallisten lautakuntien kokousten seuraaminen.