Lainvastainen menettely

tekijä: Erkki Antero Ahvenniemi Viimeisin muutos torstai 01. huhtikuuta 2010, 18.36

 

 

Yksittäinen viranhaltija voi syyllistyä virkasalaisuuden rikkomiseen jos hän oikeudettomasti paljastaa ei-julkisen tiedon tai käyttää sitä hyväkseen. Salassapitorikoksen voi syyllistyä myös muu kuin viranhaltija rikkoessaan asiaan liitetyn vaitiolovelvollisuuden. Vastaavasti viranhaltija voi syyllistyä virkavelvollisuuden laiminlyöntiin kieltäytyessään luovuttamasta tietoa julkisesta asiakirjasta tai laiminlyödessään tiedottamisen sitä lain edellyttämästä vireillä olevasta asiasta. Tiedottamisvelvollisuuden laiminlyönti sellaisenaan ei kuitenkaan ole rankaistava teko, koska tiedottaminen ei sinällään ole julkisen vallan käyttöä.

Viranomaisen virkavastuu liittyy tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Korvausvastuuseen saatetaan joutua yksityisen arkaluonteisen tiedon tai liike- tai ammattisalaisuuden paljastamisesta tai virheellisen tiedon antamisesta. Vahingonkorvausvastuu voi liittyä erikseen esimerkiksi tiedotteessa annettuun katteettomaan lupaukseen tai virheelliseen tiedottamiseen.

Salassapidolla voi olla yhtymäkohtia myös yrityssalaisuuden rikkomiseen ja väärinkäyttöön ja vakoiluun. Epäkohtien paljastamiseen tai julkisen keskustelun virittämiseen tähtäävää salaistenkaan tietojen julkistamista esimerkiksi mediassa ei kuitenkaan pidetä vakoiluna, jollei tarkoituksena ole samalla vahingoittaa Suomea tai hyödyntää vierasta valtiota. Turvallisuussalaisuuden paljastaminen ja ulkoista turvallisuutta vaarantavan tiedon paljastaminen ei kuitenkaan edellytä hyödyntämispyrkimystä.

Käsittelyajasta ei sinällään ole julkisuuslaissa erityistä valitusmahdollisuutta, vaan ongelman jatkokäsittely edellyttäisi hallinto-kantelua virkavelvollisuuden rikkomisesta.