jyflkandi.tex

Tiedoston sisältö

%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
% Jyvaskylan yliopiston fysiikan laitoksen LuK-tutkielma
% jyflkandi.tex
% Versio 2.0 (13/3/2014)
% 
% Saantitapa:
% https://koppa.jyu.fi/kurssit/152363
%
% Alkuperäinen tekijä:
% Jussi Maunuksela (jussi.o.maunuksela at jyu.fi)
%
% Lisenssi:
% CC BY-NC-SA 3.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/3.0/)
%
%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
\documentclass{jyflkandi}
%
% PDF-tiedostoon tulevien tietojen määrittely
%
\hypersetup{%
	pdftitle = {LuK-tutkielman nimi},                                 % tutkielman otsikko
	pdfauthor = {Tekijän koko nimi},                                % tekijä
	pdfsubject = {LuK-tutkielma},                                     % dokumentin tyyppi
	pdfproducer = {Jyväskylän yliopiston fysiikan laitos}     % Julkaisija
}

%----------------------------------------------------------------------------------------
%	KANSILEHDEN MUOTOILU:
%----------------------------------------------------------------------------------------
\newcommand*{\titleGM}{\begingroup  % Create the command for including the title page in the document
\hbox{                                                % Horizontal box
\hspace*{0.1\textwidth}                       % Whitespace to the left of the title page
\rule{1pt}{\textheight}                         % Vertical line
\hspace*{0.05\textwidth}                     % Whitespace between the vertical line and title page text
\parbox[b]{0.8\textwidth}{                   % Paragraph box which restricts text to less than the width of the page

% Otsikkoteksti (muokkaa)
{\noindent\huge\bfseries Kandidaatin tutkielman\\[0.5\baselineskip] ulkoasu ja sisältö}\\[2\baselineskip]
% Tutkielman tyyppi ja päiväys (muokkaa)
{\large \textit{LuK-tutkielma, 1.3.2014}}\\[3.5\baselineskip]
% 
{\normalsize \textit{Tekijä:}}\\[0.5\baselineskip] 
% Tekijän nimi (muokkaa)
{\large \textsc{Olli Opiskelija}}\\[1\baselineskip]
%
{\normalsize \textit{Ohjaaja:}}\\[0.5\baselineskip]
% Ohjaajien nimet (muokkaa)
{\large \textsc{Matti Meikäläinen}}
% {\large \textsc{Matti Meikäläinen (Jyväskylän yliopisto)}} % Vaihtoehtoinen muoto
% Tyhjä väli ohjaajan nimen ja yliopiston logon välille - älä poista seuraavaa tyhjää riviä!

\vspace{0.2\textheight}
% Yliopiston logo, nimi ja ainelaitos
\includegraphics[height=27mm]{jyfl-logo2.png} 
}
}        
\endgroup}

%----------------------------------------------------------------------------------------
%	VARSINAINEN DOKUMENTIN MUOTOILU:
%----------------------------------------------------------------------------------------
\begin{document}
\titleGM

%----------------------------------------------------------------------------------------
%	TIIVISTELMÄ
%----------------------------------------------------------------------------------------
\section*{Tiivistelmä}
\label{sec:tiivistelma}

Opiskelija, Olli\\
Kandidaatin tutkielman ulkoasu ja sisältö\\
LuK-tutkielma\\
Fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto, 2014, XX sivua

\bigskip

Heti opinnäytteen nimiölehden jälkeen sijoitettava tiivistelmä on yhdelle paperille mahtuva ja tavallisesti enintään 250 sanaa sisältävä yhteenveto, joka hyvin tiiviissä muodossa informoi kirjoituksesta. On tärkeää, että tiivistelmä laaditaan huolellisesti, koska sen välityksellä tieto kirjoituksesta leviää eri tietokantojen kautta. Sen tulee olla laadittu niin, että se sellaisenaan voidaan julkaista tietokannoissa. Tiivistelmään alkuun on merkittävä opinnäytteen bibliografiset tiedot ja sen lopussa mainitaan sitä kuvaavat avainsanat. Tiivistelmiä on kahta tyyppiä. Informatiivinen tiivistelmä on tärkein. Se kertoo, mitä ja miten on tutkittu ja mitkä ovat tulokset. Indikatiivinen tiivistelmä osoittaa, mitä kirjoituksessa on käsitelty. Se on sisällöltään yleisempi kuin informatiivinen tiivistelmä, eikä se kerro tuloksista. Tiivistelmän loppuun liitetään aihetta kuvaavat 3--5 avainsanaa helpottamaan tietokantajärjestelmien työtä. Avainsanat voidaan antaa vapaasti asiasisällön mukaan tai poimia termit alan kontrolloiduista sanastoista kuten Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta YSA. Opinnäytteen tunnistamiseksi tarvittavat bibliografiset tiedot annetaan tiivistelmän alussa. Tarvittavat tiedot ovat kirjoittajan suku- ja etunimi, opinnäytteen otsikko, opinnäytteen tyyppi, ainelaitoksen nimi, yliopiston nimi, valmistumisvuosi ja työn sivujen lukumäärä (ilman liitesivuja).

\bigskip

Avainsanat: Opinnäyte, tiivistelmä, kirjoittaminen, ohjeet

%----------------------------------------------------------------------------------------
%	ABSTRACT
%----------------------------------------------------------------------------------------
\section*{Abstract}
\label{sec:abstract}

Opiskelija, Olli\\
Outlook and content of Bachelor's Thesis \\
Bachelor’s thesis \\
Department of Physics, University of Jyväskylä, 2014, XX pages.

\bigskip

This should be written in English: Heti opinnäytteen nimiölehden jälkeen sijoitettava tiivistelmäsivu on laajennettu otsikko, joka on otsikkoa seikkaperäisempi mutta hyvin tiiviissä muodossa informoi kirjoituksesta. On tärkeää, että tiivistelmä laaditaan huolellisesti, koska sen välityksellä tieto kirjoituksesta leviää eri tietokantojen kautta. Sen tulee olla laadittu niin, että se sellaisenaan voidaan julkaista tietokannoissa. Tiivistelmään tulee tällöin liittää alkuperäisen tutkielman bibliografiset tiedot ja sitä kuvaavat avainsanat. Tiivistelmiä on kolmea tyyppiä. Informatiivinen tiivistelmä on tärkein. Se kertoo, mitä ja miten on tutkittu ja mitkä ovat tulokset. Indikatiivinen tiivistelmä osoittaa, mitä kirjoituksessa on käsitelty. Se on sisällöltään yleisempi kuin informatiivinen tiivistelmä, eikä se kerro tuloksista. Näiden yhdistelmä on informatiivis-indikatiivinen tiivistelmä. Tiivistelmän loppuun liitetään aihetta kuvaavat 3--5 avainsanaa helpottamaan tietokantajärjestelmien työtä. Avainsanat voidaan antaa vapaasti asiasisällön mukaan tai poimia termit alan kontrolloiduista sanastoista kuten Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta YSA. Opinnäytteen tunnistamiseksi tarvittavat bibliografiset tiedot annetaan tiivistelmän alussa. Tarvittavat tiedot ovat kirjoittajan suku- ja etunimi, opinnäytteen otsikko, opinnäytteen tyyppi, ainelaitoksen nimi, yliopiston nimi, valmistumisvuosi ja työn sivujen lukumäärä (ilman liitesivuja).

\bigskip 

Keywords: Thesis, abstract, writing, instructions

%----------------------------------------------------------------------------------------
%	ESIPUHE
%----------------------------------------------------------------------------------------
\section*{Esipuhe}
\label{sec:esipuhe}

Monografioissa ja kirjoissa on yleensä tapana aloittaa teksti alkusanoilla. Niissä voidaan määritellä tutkimus, korostaa sen tiettyjä näkökulmia, verrata sitä muihin tutkimuksiin sekä esittää tutkimuksen syntyyn johtaneita seikkoja. Jos tekijöitä on useita, selvitetään heidän osuutensa. Tutkimukseen myötavaikuttaneita henkilöitä ja tutkimuksen rahoittajia voidaan kiittää.

Aikakauslehdissä ja lyhyiden artikkeleiden yhteydessä ei yleensä ole alkusanoja, vaan niiden opussa voi olla kappale \textit{kiitokset} (engl. \textit{acknowledgements}).


%----------------------------------------------------------------------------------------
%	SISäLLYSLUETTELO
%----------------------------------------------------------------------------------------
\tableofcontents

%----------------------------------------------------------------------------------------
%	LEIPÄTEKSTI 
%----------------------------------------------------------------------------------------
\section{Johdanto}
\label{sec:johdanto}

Kandidaatintyössä on kolme selkeää päävaihetta: aiheeseen tutustuminen, aiheeseen liittyvä tiedon hankinta ja analysointi ja tutkimuksesta raportointi. Nämä vaiheet eivät seuraa toisiaan vaan niitä voidaan tehdä samanaikaisesti. Aiheeseen tutustuminen käsittää myös tutkimuksen suunnittelua, jossa hahmotellaan mm. tutkimuskysymyksiä ja tutkimuksen etenemistä.

Kirjoitelman pituus riippuu jossain määrin aiheesta. Kandidaatintutkielman suositeltava pituus on 20 sivua. Liika pituus ei ole eduksi, jos se osoittaa, että tekijä ei ole pystynyt tiivistämään sanottavaansa tai karsimaan epäoleellisia asioita pois.


\subsection{Toisen tason otsikko}
\label{sec:toisen-tason-otsikko}

\subsubsection{Kolmannen tason otsikko}
\label{sec:kolmannen-tason-otsikko}

Tutkielman nimen tulee olla mahdollisimman informatiivinen ja mahdollisimman lyhyt. Aloita otsikko isolla kirjaimella; Muuten otsikossa voi käyttää isoja kirjaimia vain erisnimille ja kemiallisille symboleille. Älä käytä otsikossa lyhenteitä mikäli ne eivät ole yleisesti käytettyjä ja tunnettuja.Vältä sellaisten sanojen kuin \textit{tutkimus}, \textit{selvitys} ym. käyttämistä otsikossa, sillä ne eivät kerro mitään oleellista tutkimuksen sisällöstä.


\begin{figure}[ht]
	\centering
	\includegraphics[width=0.8\textwidth]{viivadiagrammi}
	\caption{Esimerkkikuvan viivadiagrammissa on aikasarja mitattavan ominaisuuden eli lämpätilan aikasarja.}
	\label{fig:viivadiagrammi}
\end{figure}

\begin{itemize}
	\item  soveltuu hyvin esim. aikasarjan, etäisyyden vaikutuksen jne. kuvaukseen jatkuvilla muuttujilla ((kuva~\ref{fig:viivadiagrammi})
	\item voidaan piirtää useita käyriä, mutta huomaa luettavuus ja selkeys
	\item havainnoista voidaan esittää myäs keskiarvoja, tälläin on syytä laittaa keskiarvon keskivirhe tai luottamusväli näkyviin
\end{itemize}

\
\section{Lämmön johtumisen differentiaaliyhtälö}
\label{sec:esimerkki}

Ajasta riippuva yksiulotteinen lämmön diffuusioyhtälö, kun lämmön syntymistä ei huomioida, on
%
\begin{equation}
	\label{eq:lampoyhtalo}
	\frac{\partial^2 T}{\partial x^2} = \frac{1}{\alpha} \frac{\partial T}{\partial t}\;,
\end{equation}
%
missä lämpötila $T$ riippuu muuttujista $x$ (paikka) ja $t$ (aika). Tämän yhtälön~(\ref{eq:lampoyhtalo}) yleinen ratkaisu on
%
\begin{equation}
	\label{eq:yhtalo}
	T = \left\{
	\begin{array}{l@{,\ \mbox{kun}\ }l}
		\exp(-\alpha \lambda^2 t)(D \sin \lambda x + E \cos \lambda x) &  \lambda \ne 0 \\
		D x + E & \lambda = 0
	\end{array} 
	\right. \;.
\end{equation}
%
Lienhard ja Lienhard  \cite[s.~146--147]{bib:lienhard} ovat todenneet, että yleisen ratkaisun käyttökelpoisuus määräytyy annettujen alku- ja reunaehtojen perusteella.



%----------------------------------------------------------------------------------------
%	LäHDELUETTELO
%----------------------------------------------------------------------------------------
\begin{thebibliography}{99}
\bibitem{bib:hirsjarvi} S. Hirsjärvi, P. Remes ja P. Sajavaara. \emph{Tutkija ja kirjoita.} Helsinki: Tammi, 2007.

\bibitem{bib:kielikeskus} Jyväskylän yliopiston kielikeskus. \emph{Opi oppimaan.} Saantitapa \url{https://kielikompassi.jyu.fi/opioppimaan/kirjoittaminen.htm} (viitattu 4.8.2013).

\bibitem{bib:mori} L. F. Mori. Managing bibliographies with LaTeX. \textit{TuGBoat} \textbf{30} (2009) 26--48. Saantitapa: \url{http://www.tug.org/TUGboat/tb30-1/tb94mori.pdf} (viitattu 4.8.2013).

\bibitem{bib:lienhard} J. H. Lienhard IV ja J.H. Lienhard V. \emph{A Heat Transfer Textbook}. 4. painos. Cambridge (USA): Phlogiston Press, 2012. Saantitapa: \url{http://ahtt.mit.edu} (viitattu: 6.3.2014)
\end{thebibliography}

%----------------------------------------------------------------------------------------
%	LIITTEET
%----------------------------------------------------------------------------------------
\appendix

\section{Ensimmäinen liite}
\label{sec:liite1}

\section{Toinen liite}
\label{sec:liite2}

\end{document}