Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

Luovuuden assosiaatio-malli

tekijä: Risto Tapani Niemi-Pynttäri Viimeisin muutos perjantai 31. lokakuuta 2014, 11.01

Mednick:"The associative basis of the creative process" (-62) Psychological Review 1962, Vol. 69, No. 3, 220-232

-  referaatti, Saara Laakso

Ydinkäsitteet:

Assosiaatiomalli Luovaa ajattelua selittävä teoria. Luovan assossiaatiomallin perusteella tutkitaan millä tavoin ideat tai ongelmanratkaisu syntyvät, ja miten mieli yhdistelee ideoita. Luovassa ajatteluprosessissa toisiinsa liittymättömät elementit muodostavat uusia, käyttökelpoisia yhdistelmiä. Kun erilaiset elementit törmäävät, saattaa syntyä uusi idea tai ratkaisu ongelmaan. Laaja-alaisuus tukee luovuutta, koska erilaisten mielleyhtymien esiintulo on silloin mahdollista.

 

Brainstorming assosiaatiotekniikka, jolla tuotetaan paljon ideoita, ja jossa tietoisesti siirretään ideoiden arvottamista myöhemmäksi. Brainwriting on eräs tutkimuksen kohde, jossa tarkastellaan etäisiä ja läheisiä verbaaleja assosiaatioita, sekä näin syntyneitä ideoita. (http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/j.2162-6057.2011.tb01085.x/abstract)

 

Konvergentti yhteen kokoaminen (convergent thinking)

Ajattelu, jonka päämääränä on tietyn ongelman ratkaisu, etsitään tietoa sitä silmällä pitäen. Tyypillistä tilanteissa, joissa on vain yksi oikea ratkaisu.

Pohdinnan alueen laajentaminen (divergent thinking)

Kyky kehittää huomattava määrä ratkaisuja yhteen ongelmaan, tai kyky kehittää mielleyhtymiä sanasta

Satunnaisesta oppiminen (Incinental learning)

Suunnittelematonta tai tahatonta oppimista, jossa aiemmin toisiinsa liittymättömät asiat, tai niiden suhteet tulevat myöhemmin merkitseviksi ja ymmärretyiksi.

 

Filosofinen väite: luova assosiointi tuo yhteen monenlaisia elementtejä, ja ratkaiseva idea syntyy niistä. Ajatus johtaa toiseen. Tämä on sovellettavissa kaikkiin mielen prosesseihin. Mieli ei toimi mielivaltaisesti. Mielteet, ajatukset ja ideat assosioituvat tiettyjen lainalaisuuksien mukaan > jatkuvuuden ja kaltaisuuden periaate. 

Mednick: THE ASSOCIATIVE BASIS OF THE CREATIVE PROCESS Psychological Review (Löytyy yliopiston kirjastojen tietokannasta) 1962, Vol. 69, No. 3, 220-232

Luova ajattelu on vaihtelevien elementtien yhdistelyä niin, että syntyy jotakin uutta ja käytettävää. Luova keksintö on uusi ja käyttökelpoinen.

Moninaisten elementtien yhdistäminen on katsottu luovuutta lisääväksi: luovilla ihmisillä asioitten välillä on pienempi hierarkia kuin yleensä. Erityistä merkitystä on kuitenkin sillä mitä yhdistellään, samankaltaiset elementit eivät käynnistä luovaa ajattelua yhtä tehokkaasti. Mednick katsoi, että muistilla olisi erityinen merkitys, hän katsoi sen lisäävän yhdisteltävää aineistoa. Uudemman tutkimuksen perusteella keskeisempää on kuitenkin yhdistelykyky ja muistin laajuuden sijaan yllättävien yhdistelmien löytäminen on olennaista luovuudessa. (Benedek and Neubauer, in Journal of Creative Behaviour, vol 47, issue 4, 2013
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/jocb.35/full)

Sarnoff Mednickin mukaan luova ratkaisu syntyy jonkin seuraavista tuloksena:

1. Luova ratkaisu nousee yllättävästä tilanteesta, käytännön tilanne ikään kuin sattumalta tuottaa eteen ratkaisun. (serendipity)

2. Kaltaisuus jonkin toisen elementin kanssa, vaikkapa rimmaavat sanat, tuottavat sen. (similarity)

3. Kolmas tekijä ilmaantuu yhdistämään kahta elementtiä, jotka ensin näyttivät liittymättömiltä. Esimerkiksi diagnoosi tekee ymmärrettäväksi oireet.  (mediation)

 Mednick tunnistaa viisi muuttujaa, jotka selittävät todennäköisyyttä sille, keksiikö henkilö luovan ratkaisun.

1. Elementtien määrä: ei voi laittaa kahta asiaa yhteen, jos ei ole kahta asiaa.

- jotta uutta voisi syntyä, tarvitaan materiaalia, elementtejä joita yhdistellä.

- Mitä enemmän elementtejä, sitä laajemmat mahdollisuudet mielikuvituksellisiin yhdistelmiin ovat. Toim. Huom: laajan lukemisen merkitys kirjoittamisessa-

2. Yksilöllinen tyyli ja tottumus assosioida

- ihmisellä yksilöstä ja tilanteesta riippuen on joko laaja tai suppea kyky nähdä ja tuottaa yhteyksiä asioiden välillä (steep or flat associative hierarchy)

-  Jos henkiölle esitetään tuttu ongelma ja annetaan tutut välineet sen ratkaisemiseksi, hän ei todennäköisesti keksi uusia, luovia ratkaisuja. Jos taas ongelma esitellään samojen välineiden kanssa henkilölle, jolle se ei ole ennestään tuttu, henkilö osoittaa todennäköisemmin luovia kykyjä.

3. Mielleyhtymien lukumäärä

- uudet ideat paljastuvat vasta kun ilmeisten varasto on tyhjä!

-Luova ajattelu vaatii aikaa: ilmeisen on ensin saatava kukoistaa ja painua taka-alalle, ennen kuin uutta voi syntyä.

4. Ajattelun ja persoonallisuuden malli, luovien yhdistelmien valinnan prosessi

- Mitä kaikkea autonrenkaalla voi tehdä? Vastauksia rajattomasti, mutta luova ajattelu Mednickin mukaan kysyy: millainen vastaus osoittautuisi sekä uudeksi, että käyttökelpoiseksi?

-Lähinnä ongelman ydintä oleva ratkaisuehdotus voittaa. Esim. ”Vaihtaa se autoon” –vastaus ei vastaa uuden idean määritelmää.

Psykoanalyysin anti assosiaatioteorialle

-On kyettävä tietynlaiseen regressioon ja vaistonvaraiseen ajatteluun, jota normatiivinen ajattelu ei sido, jotta luovuus voi ilmetä. Näin on mahdollista saada aikaan jotakin uutta. Toisaalta on kyettävä liukumaan tuosta vapaan ajattelun tilasta kriittiseen ja järkevään pohdintaan, jotta myös käyttökelpoisuuden idea toteutuisi.

Alice Isen

On tutkittu, että mieliala ja tunnetila vaikuttavat kykyyn tuottaa mielleyhtymiä.

-          Myönteinen tunnelataus lisää luovuutta, ja luovuus syttyy turvallisissa olosuhteissa. Kriittisyys ja tuomitsevuus ovat luovuuden vihollisia.

-          Tunteet ylipäänsä laittavat liikkeelle muistoja, ja avaavat näin mieleen tulevien asioiden määrää.