Merkitse oikein lähteet ja viittaukset

Mitä viittaaminen tarkoittaa?

Oikeaoppisella viittaamisella erottelet omat ideasi ja tekstisi toisilta lainaamistasi ideoista ja teksteistä eli et sorru plagiointiin. Viittaustesi avulla lukija voi myös tarkistaa, ettet tulkinnoissasi sorru muuhun tieteelliseen vilppiin.

Lähdemerkintää ja viittausta ei tarvita, jos mainitsemasi asia on yleisesti tiedossa oleva fakta (common knowledge), esimerkiksi Suomi itsenäistyi vuonna 1917. Mitä asioita pidetään tällaisina faktoina vaihtelee tieteenaloittain.

Kirjastossa on runsaasti ohjekirjallisuutta viiteiden oikeaoppiseen käyttöön, esim. Cite Them Right.

Miten viitataan?

1. Lähteiden ilmoittaminen tekstissä (tekstin sisäinen viite)

Aina kun lainaat suoraan, tiivistät tai esittelet omin sanoin jonkun toisen kirjoittajan ideoita tai tekstiä, sinun on ilmoitettava käyttämäsi lähde. Lähteet ilmoitetaan aina sekä tekstissä että lähdeluettelossa.

Tekstissä:

• Viite voi olla joko tekstin sisäinen viite tai ala- tai loppuviite tieteenalan käytännöistä riippuen.
• Pääsääntö on, että viitteessä mainitaan tekijä(t), julkaisuvuosi ja sivunumero(t).
• Viittaustyyli vaihtelee tieteenaloittain, noudata ainelaitoksesi antamia ohjeita.
• Keskeisintä: systemaattisuus.
• Esimerkkejä APA- ja Chicago-tyyleillä.

Miten viitataan?

2. Lähdeluettelo

Kaikki kirjoitustyössä käytetyt lähteet kootaan bibliografisine tietoineen lähdeluetteloon. Lähdeluettelon on oltava niin tarkka, että lukijat pystyvät yksiselitteisesti tunnistamaan käytetyn lähteen.

• Lähdeluetteloon merkittyihin lähteisiin on oltava viittauksia tekstissä eli lähteitä pitää olla oikeasti käytetty.
• Bibliografisilla tiedoilla tarkoitetaan esim. tekijöitä, julkaisuvuotta ja aineiston nimeä.
• Ilmoitettavat tiedot riippuvat julkaisutyypistä (kirja, kirja-artikkeli, lehtiartikkeli jne.) Esimerkiksi lehtiartikkelista ilmoitetaan yleensä tekijä, julkaisuvuosi, artikkelin nimi, lehden nimi, lehden vuosikerta eli volyymi, lehden numero ja sivunumerot.
• Lähdeluetteloidenkin osalta tyyli vaihtelee tieteenaloittain eli noudata ainelaitoksesi antamia ohjeita.
• Esimerkki lehtiartikkelin bibliografisesta viitteestä Jyväskylän yliopiston APA-tyylillä:
  – Moate, J. (2010). The integrated nature of CLIL: A sociocultural perspective. International CLIL Research Journal, 1(3), 5-45.
• Esimerkkejä eri julkaisutyypeistä APA- ja Chicago-tyyleillä: Näin viittaat.

Viittaaminen digitaalisiin lähteisiin

Ks. Wikikirjaston ohjeet Viittaaminen digitaalisiin lähteisiin.

Huom! verkkosivujen pysyviä yleisesti tunnettuja osoitteita ovat mm. DOI- ja URN -osoitteet ja Permalinkit. Jos et löydä mitään tunnistetietoja sivustosta, se ei ole lähde, jota sinun kannattaa ylipäätänsä käyttää tieteellisenä lähteenä. 

Osoite kertoo sivun sijaintitietojen lisäksi muun muassa sivuston sisäisestä rakenteesta sekä sivun sisällön laajuudesta ja tärkeydestä.

Maatunnisteista ja muista yleisesti käytetyistä tunnisteista lisää Suomen internetoppaassa.

Esimerkki: viittaaminen MOT-sanakirjaan
Lähdeluettelossa tulee kertoa sanakirjan nimi (esim. MOT Collins Compact Thesaurus) ja kustantaja (Kielikone Oy, ei tarvitse mainita muita kustantajia kuten HarperCollins). Lisäksi kerrotaan haettu sana, hakupäivämäärä ja linkki sanakirjaan.

Tieteellisen artikkelin viitetiedoissa ei tarvitse kertoa, milloin se on luettu. Tämä merkintä koskee vain verkkosivuja, joiden sisältö saattaa muuttua.

Viitteidenhallintatapa:
Sähköinen viitteidenhallinta

Viittausten ja lähdeluettelon tekoa helpottaa, kun otat heti tavaksesi kirjata muistiin käyttämäsi lähteet. Monipuolisimmin tämä onnistuu sähköisen viitteidenhallintaohjelman avulla.

• Saat Zoterolla lähdeviitteet talteen omalle tilillesi eri tietokannoista muutamalla klikkauksella. Myöhemmin löydät helposti alkuperäiset lähteesi Zotero-tililläsi olevien linkkien kautta. Voit myös tallentaa tilillesi artikkeleita kokotekstinä. Zoteron avulla lisäät tekstinsisäiset viitteet ja lähdeluettelon käden käänteessä useammassa eri tekstinkäsittelyohjelmassa! Zoteron avulla sekä tekstin sisäisten viitteiden että lähdeluetteloiden tekeminen on siis pitkälti automatisoitua.

• Lähteiden hallintaan on myös muita ohjelmia, joista osa on ilmaisia. Esimerkiksi Mendeley on tunnettu ja paljon käytetty viitteidenhallintaohjelma.

• Viitteidenhallintaohjelmat (Zotero-ohjeet)

• Osallistu Zotero-koulutukseen!