tekijä: Antti Samuli Vallius Viimeisin muutos torstai 09. syyskuuta 2010, 17.00

Rokokoo oli tyylikausi, joka sijoittui barokin ja uusklassismin väliin. Toisinaan rokokoon on katsottu edustaneen barokin myöhäisvaihetta. Sen varhaisvaihetta kutsuttiin régence-tyyliksi. Termi tulee sanasta rocaille, joka tarkoittaa epäsymmetristä simpukkaornamenttia.

  1. Aika, paikka ja syntykonteksti?

Rokokoo syntyi Ranskassa 1700-luvun alkupuolella vastareaktiona akateemiselle taiteelle ja levisi muualle Eurooppaan vuosisadan puolivälissä. Tyylikauden on katsottu vaikuttaneen n. vuosina 1725-1775 ja se sai alkunsa Ranskan kuningas Ludvig XIV:n hovista.

  1. Keskeiset pyrkimykset?

Rokokoon keskeisinä pyrkimyksenä olivat keveys, miellyttävyys, spontaanisuus,  kuvasommittelusääntöjen rikkominen ja vapautuminen akateemisen taiteen konventioista. Kyseisten pyrkimysten taustalla toimi halu keventää barokin muotokieltä.

  1. Aiheet?

Rokokoon taiteessa käytettiin pääsääntöisesti profaaneja aiheita. Suosittuja olivat mm. muotokuva-, allegoriset alastonkuva-, antiikin mytologian fantasiahahmo-, pastoraali-, laatukuva- ja idylliset maisemakuva-aiheet. Lisäksi teatterimaiset ja toisinaan eroottissävyiset fetes galantes -maalaukset, joissa kuvattiin muotitietoisten seurueiden ulkoilmahuvittelua, olivat suosittuja aiheita. Italian rokokoolle ominaista olivat veduta-maalaukset, jotka rakentuivat tunnistettavissa olevista maisemista. Sisustustaiteessa ja arkkitehtuurissa puolestaan suosittiin luonnosta saatuja, epäsäännöllisiä koristeaiheita kuten esim. kivi-, simpukka-, lehti- ja kukka-aiheita.

  1. Tyylilliset ja tekniset ominaispiirteet?

Rokokoon taiteelle oli ominaista barokkia kevyempi ja ilmavampi muotokieli, joka näin ollen pyrki pois synkkyydestä, raskaudesta ja tummasta väriskaalasta. Sen ominaispiirteiksi voidaan laskea koristeellisuus, oikullisuus, leikkisyys, elämänilo, kevytmielisyys, intiimisyys, sirous, sulous ja miellyttämisen halu. Rokokoo suosi valoisia värisävyjä ja öljyvärimaalauksen rinnalle nousi pastellimaalaus. Tyylisuunta suosi eksoottisia muotoja ja aikaisemman symmetrian tilalle nousi epäsymmetrian ihailu. Veistotaiteelle tyypillisiä olivat etenkin posliinista (posliinin valmistus opittiin Euroopassa 1700-luvun alussa) valmistetut pienikokoiset ihmisahmoja esittäneet figuriiniveistokset.

  1. Vaikutteet & esikuvat?

Rokokoo sai vaikutteita mm. italialaisen barokin muotoaineksista, gotiikasta ja kiinalaisista aiheista.

  1. Myöhempi merkitys?

Rokokoo vaikutti erityisesti aikansa aateliston ja porvariston makutottumuksiin. Tämän lisäksi rokokoo tuli uudelleen muotiin 1800-luvun alkupuolella Ranskassa ja Englannissa ja loppupuolella Saksassa ja Yhdysvalloissa.

  1. Arkkitehtuuri?

Rokokoon arkkitehtuuri vaikutti voimakkaimmin sisäarkkitehtuurissa. Ulkoarkkitehtuurissa se ilmeni lähinnä muotojen osittaisena kevenemisenä sekä puutarhojen kiinalaisvaikutteisten huvimajojen ja paviljonkien rakentamisena. Sisäarkkitehtuurissa suosittiin ovaalimuotoa, peilejä, maalattuja tapetteja ja seinien stukko-ornamentteja, jotka väritettiin pääsääntöisesti kullalla ja vaalein värein. Myös kattomaalaukset kevenivät ja vaalenivat. Lisäksi huoneiden kulmat usein pyöristettiin. Huonekalujen puolella suosittuja olivat kaarevajalkaiset ja istuinosaltaan pehmustetut rokokootuolit ja -sohvat.

  1. Keskeiset taiteilijat?

Kuvataide: Giovanni Battista Tiepolo (1696-1770)

                  Canaletto (Giovanni Antonio Canal) (1697-1768)

                  Antoine Watteau (1684-1721)

                  Jean-Baptiste Chardin (1699-1779)

                  Jean Honore Fragonard (1732-1806)

                  Francois Boucher (1703-1770)

                  William Hogarth (1697-1764)

                  Thomas Gainsborough (1727-1788

Arkkitehtuuri: Germain Boffrand (1667-1754)

                      Matthaus Daniel Pöppelmann (1662-1736)                   

  1. Keskeinen esimerkkiteos?

Kuvataide: Jean-Honoré Fragonard: Yllätys (1771-1772).

Arkkitehtuuri: Matthaus Daniel Pöppelmann: Paviljonki (Zwinger), Dresden (1711-1722).

  1. Historiallisia yhtymäkohtia?

1728: Ruotsin tiedeakatemia perustetaan Upsalaan.

1753: British Museum perustettiin.

 

Kirjallisuuslista: