tekijä: Antti Samuli Vallius Viimeisin muutos torstai 09. syyskuuta 2010, 17.00

Kertaustyyleillä tarkoitetaan heti uusklassismin (Suomessa empiren & biedermeierin) jälkeen syntyneitä rakennus- ja sisustustyylejä.

  1. Aika, paikka ja syntykonteksti?

Kertaustyylejä harrastettiin 1800-luvulla ympäri Eurooppaa. Tyylien uudelleen heräämiseen vaikutti niistä saatujen arkeologisten ja historiallisten tietojen kasvaminen. Lisäksi kertaustyylien taustalla oli alun perin halu synnyttää romantiikalle oma arkkitehtuurisuuntaus. Tilaus uudelle tyylille oli olemassa, sillä 1800-luvun alun nationalistiset pyrkimykset johtivat useiden eurooppalaisten pääkaupunkien rakennuskannan uudistamiseen.

  1. Keskeiset pyrkimykset?

Menneet tyylit loivat tiettyjä assosiaatioita, kuten esim. keskiaikaisen gotiikan nähtiin luovan nationalistisia ja uskonnollisia assosiaatioita. Haluttiin uskoa, että vanhojen tyylien käyttämisen myötä voitaisiin saavuttaa jotain menneisyyden hengestä.

  1. Aiheet?

Historialliset arkkitehtuurin tyylikaudet antiikista lähtien muodostivat kokonaisuuden, josta valittuja elementtejä käytettiin kertaustyylien aiheina.

  1. Tyylilliset ja tekniset ominaispiirteet?

Suosittuja kertaustyylejä olivat uusgotiikka, uusrenessanssi, uusbarokki ja uusrokokoo. Mistään näistä ei kuitenkaan muodostunut aikakauden valtatyyliä, vaan ne esiintyivät usein rinnakkain. Kulloinkin käytetty tyyli valittiin usein rakennustyypin, rakennuksen tehtävän tai rakennuttajan toiveiden perusteella. Englannissa suosittiin uusgotiikkaa, josta tuli lähes kansallinen tyyli vuosien 1845-1875 välisenä aikana. Muualla Euroopassa tyylejä käytettiin laajemmin. Yleisimpänä rakennusmateriaalina kertaustyyleissä toimivat kivi ja tiili. Romantiikan arkkitehtuurin myötä Englannissa siirryttiin aikaisemmista tiukan muodon omaavista ranskalaisista ja italialaisista puistoista vapaasti rönsyileviin maisemapuistoihin.

  1. Vaikutteet & esikuvat?

Historian eri arkkitehtuurityylit toimivat kertaustyylien vaikutteina ja esikuvina. Englannissa myös esim. John Ruskinin ajatukset toimivat vaikutteina.

  1. Myöhempi merkitys?

Kertaustyylit on jälkeenpäin nähty usein ideoiden ehtymisenä. Myöhempi tutkimus on kuitenkin uudelleenarvioinut kertaustyylien merkitystä. Kertaustyylit vaikuttivat historismiin, joka 1800-luvun lopussa käytti menneisyyden tyylejä entistä historiatietoisemmin.

  1. Suhde kuvataiteisiin?

Erityisesti englannissa suuntaus sitoutui Arts & Crafts -liikkeeseen.

  1. Keskeiset taiteilijat?

Englanti: Charles Barry (1795-1860)

              Augustus Welby Northmore Pugin (1812-1852)

Saksa: Friedrich Gilly (1772-1800)

           Karl Friedrich Schinkel (1781-1841)

           Leo von Klenze (1784-1864)

  1. Keskeinen esimerkkiteos?

Englanti: Sir Charles Barry ja A.W.N. Pugin: Parlamenttitalo, Lontoo (1839-1852).

Saksa: Karl Friedrich Schinkel: Gendarmenmarktin teatteri, Berliini (1812-1821).

  1. Historiallisia yhtymäkohtia?

1812: Vanha Suomi liitetään Suomen suuriruhtinaskuntaan.

1839: Ranskan tiedeakatemia julkistaa dagerrotypian, uuden valokuvaus menetelmän.

1852: Arkkitehti Antonio Gaudi syntyy

 

 

Kirjallisuuslista: