Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

Flow ja onnistuminen

tekijä: Risto Tapani Niemi-Pynttäri Viimeisin muutos perjantai 30. toukokuuta 2014, 12.12
M.Biasutti "Flow and optimal experience"


Simo Niemisen referaatti teoksesta Encyklopedia of Creativity

Avainsanat:

Autotelic= Tekemisen ilon takia ei odotusten tai palkitsemisen takia. (Kreik. Auto= Itse ja telos= objekti)
Ecstacy= transsimainen vahva tunne, ylittää yksilön tietoisuuden
Peak performance= Optimaali suoritus, jossa osallistuja tuottaa parhaansa
Timelesness= Toimintaan keskittymisen ansiosta ajankäsitys muuttuu

Johdanto

Mihaly Csikszenmihalyi esitteli flow-teoriansa 70-luvulla. Hän oli tutkinut ihmisiä, jotka tekivät omaksi ilokseen asioita. Csikszenmihalyi huomasi, että nautittavinta ei ollut rentoutuminen ja stressittömyys, vaan suurimman tyydytyksen antoi täysivaltainen uppoutuminen aktiviteettiin. Uppoutumista hän kuvasi flow-termillä, koska ihmiset kuvasivat tilaa virran mukana menemisenä. Kokemuksen korkealaatuisuus motivoi ihmisiä tässä uppoutuneessa tilassa. Aktiviteetti, joka on haastava ja sisältää riskejä, mahdollistaa itsensä ylittämisen. Tätä kautta kokija tavoittaa transsimaisen yksilön tietoisuuden ylittävän kokemuksen.

Flow on optimaalisen kokemuksen avainelementti. Flow-mielentilaan yhdistyvät kognitiivisuus, fysiologia ja tunteellisuus.  Psykofyysisyys liittyy ihmisten kuvausten mukaan flow-tilaan (”In the zone, in the groove, on the ball”).

Csikszenmihalyi mukaan flow-tila ilmenee useammin töissä kuin vapaa-aikana. Tosin taitoja vaativat harrastukset kuten tanssi, musiikin soitto ja kirjoittaminen tarjoavat myös nautinnollisia flow-kokemuksia. 

Flow on monitieteellinen tutkimuskohde: sitä ovat tutkineet positiivinen psykologia, kognitiivinen psykologia, taideaineet, urheilu, tiede, sosiologia ja antropologia.

Eri alojen tutkimusten pohjalta Csikszenmihalyi kehitteli yhdeksän Flow-tilaa määrittävää tekijää:

1. Haasteen ja taitojen tasapaino

2. Tietoisuuden ja toiminnan yhdistyminen (kehon ja mielen yhdistäminen)

3. Selvät määränpäät (mikä nuotti seuraavaksi, mikä väri)

4. Yksinkertainen/ ei kunnianhimoinen palaute

5. Keskittyminen

6. Hallinnan tunne (vaatimusten sijaan vapaa tekemään virheitä)

7. Itsetarkkailusta vapautuminen

8. Ajantajun menettäminen

9. Tavoitteista vapaa itsessään palkitseva kokemus ( Autotelic experience)

 

 

Musiikki ja flow

Flow- tilaa ilmenee sävellettäessä, esiintyessä ja kuunnellessa. Optimaaliseen kokemukseen pääsevät artistit ylittävät kognitiiviset rajoitteensa ja esiintyvät rennosti. Flow-tilassa ilmaisu voimistuu ja mielikuvituksen käyttö lisääntyy. Muusikko tuntee harmoniaa mielen ja kehon välillä aktin aikana. Artistit kokevat parhaat esitykset transsitilassa. Optimaalinen kokemus on dynaaminen ja antaa muusikolle mahdollisuuden toistaa saman toiminnan uudestaan.

Flow-tilaa edesauttaa soittajien päivittäinen useiden tuntien harjoittelu, joka vaatii täysvaltaista keskittymistä ja musiikin ehdoilla menemistä. Lisäksi muusikoiden flow-tilaa edesauttaa fyysinen kontakti instrumenttiin, josta on muodostunut ajan saatossa kehon jatke.

Yleisö toimii flow-tilaan kannustavana. Kollektiivisuus kuuntelijoiden ja esiintyjien välille muodostuu, kun ihmiset ovat saapuneet paikalle omasta tahdosta. Yleisöön reagointi on artistikohtaista. Kokemuksella on kuitenkin iso rooli esiintymisrentouden tavoittamisen kannalta. Puolueettomalla palautteella on myös tärkeä rooli, jotta muusikot voivat flow-tilan tavoittaa.

Kirjoittaminen ja flow

Käsitykset flown kaavasta, alkamisesta ja kontrollista ovat kirjoittajakohtaisia. Deadlinet, taustamusiikki ja vuorokauden aika vaikuttavat kirjoittajien mielentilaan kirjoittaessa. Toisilla kirjoittajilla flow-tilaa ilmeni ensimmäisellä kirjoituskerralla ja toisilla vastaavasti vasta myöhemmin.

Kirjoittajat kuvasivat flow-tilaa elokuvakankaalle siirtymiseksi, suoneen sisälle menemiseksi, vedessä sukeltamiseksi, runoon kirjautumiseksi ja hanan avaamiseksi.

Vaihtoehtojen paljous johtaa kirjoittajan helposti välttelemään kirjoittamista. Suunnitelmallisuus ja rajojen luonti tekevät kirjoittamisesta päämäärätietoista.  Arvattava ympäristö ja arkirutiinit helpottavat usean kirjoittajan kohdalla aloitusta. Aiemmin kirjoitetun tekstin korjaaminen toimi usealle myös sulavana aloitustyylinä. Kirjoittamisen vaatima keskittyminen on  helppo tavoittaa hiljaisessa ympäristössä. Häiriötekijöiden minimointi on tärkeää. Meditointi auttaa osaa kirjoittajista keskittymään ja toisilla meditointi vaikuttaa tapaan ajatella ja tavoittaa flow-tila. Pelot, huolet ja levottomuus karkottavat kirjoittajat flowsta.

Ihmisten tuntemuksia flow-tilasta

Csikszentmihalyin tutkimuksen mukaan ihmiset, jotka puuhailivat aktiviteettien parissa ilman palkkiota tai tunnustusta kuvailivat  flow-kokemusta tavallisen elämän ulkopuolella, toisesta todellisuudessa olemiseksi ajankäsityksen muuttumisen ja transsimaisen tunteen takia.  Flow-tilassa he kokivat tietoisuuden olevan harmonisessa järjestyksessä. Tekijällä tulee olla vahva käsitys siitä mitä pitää tehdä ja missä järjestyksessä, jotta kokemuksesta muodostuu nautinnollisuuden kannalta optimaalinen. Tärkeää on myös tietoisuus oman taitotason riittävyydestä tehtävän suhteen. Epäily ja mahdollisten konfliktitilanteiden välttäminen vaikuttavat haitallisesti flow-tilaan. Tekijälle tärkeää on hallinnan tunne.

Itsevarmuuden myötä tekijä tavoittaa keskittyneen intensiivinen rauhan, jolloin hän ei kanna huolta muusta kuin itse tekemisestä. Motivoijana optimaalisen suoritukseen ihmiset kokevat flow-tilan antavan tyydyttävän tunteen. Tunnetilan tavoittaminen ja ylläpitäminen on kokijalle itsessään tärkeää. Ihmiset tavoittelevat kokemuksia, jotka ovat mielekkäitä ja positiivisia. Tylsien, stressaavien ja ahdistavien tehtävien välttely on ihmisille luonnollista. Asenteella sekä tieto- ja taitopohjalla on tehtävän mielekkyyden kannalta tärkeä rooli.

Flow-tilan virittäminen

Susan Jacksonin vuonna 1995 järjestämässä tutkimuksessa 71% haastatelluista oli sitä mieltä, että fyysinen ja psyykkinen valmistautuminen auttaa flow-tilan saamisessa. Sisäiset vaikuttimet, kuten kärsimättömyys, keskittymiskyvyn puute, omien kykyjen epäily tai liiallinen kontrolli vaikuttavat epäsuotuisasti flow-tilaan.

Flow-tila edellyttää täyttä keskittymistä eikä mikään saa olla henkilölle tärkeämpää tekemishetkellä. Taitojen tulee lisäksi olla tehtävän vaatimalla tasolla. Flow-tilaan pääsemiseen vaikuttaa henkilön itsevarmuus ja henkinen valmistautuminen, etukäteistieto suoritukseen liittyvästä vaihtelusta ja erityistilanteista.

Flow-tila muodostuu sisäisesti, samalla tulee kuitenkin välttää ulkoisia häiriötekijöitä. Epäolennaiseen keskittyminen vaikeuttaa flow-tilaan pääsemistä. Monitasoinen ja vaihteleva harjoittelu on tärkeässä roolissa flow-tilan kannalta.

Ryhmä-flow

Urheilun, tanssin ja musiikin alueella tunnetaan ryhmä-flow-tila. Osallistujat ovat tässä tilassa keskenään synkronoituina, tahdissa. Vahvat ryhmät kehittyvät yhteisten päämäärien kautta. Ryhmä-flow kiihdyttää osallistujien yhteistyötä ja samalla osallistujien tietoisuus ympäristöstä ja tilanteesta kehittyy. Tunteiden ja kokemusten jakaminen ovat ryhmä-flow-tilan kannalta tärkeitä. Ryhmä tarjoaa jäsenilleen energiaa ja se heijastuu takaisin. Ryhmän työskentely tulee järjestää siten, että ryhmän sisäistä kilpailua ei ole ja tukea tulee antaa tasapuolisesti ja asiallisesti kaikille jäsenille.

Ryhmän esityksissä voi syntyä spontaaneja ratkaisuja harjoituksiin verrattuna. Esitystilanne vaikuttaa flow-tilaan myönteisesti: harjoituksissa ei oteta niin usein riskejä eikä haasteta yksilöllistä tai kollektiivista luovuutta kuin esiinnyttäessä. Riskejä ottaessa yhteinen lopputulos voi olla yllättävä ja arvaamaton, kun kokonaisuuteen liittyy useita tuntemattomia ja uusia mahdollisia yhdistelmiä.

Päätelmät

Flow-tilalla on tärkeä rooli luovassa prosessissa ja optimaalisen suorituksen tavoittamisessa. Flow-tilan kautta ihmiset onnistuvat ylittämään kognitiivisia rajojansa ja antavat näin mielikuvituksellensa uusia mahdollisuuksia.

Tulevaisuuden flow-tutkimukset tulisi keskittää ihmisten käyttäytymisen, kognitiivisuuden, tunteiden ja neuropsykologian ympärille, jotta flow-tietoisuutemme kehittyisi ja optimaalisten suoritusten määrä lisääntyisi. Tätä kautta myös ympäristömme rikastuisi ja hyvinvointimme kohenisi.