tekijä: Antti Samuli Vallius Viimeisin muutos torstai 09. syyskuuta 2010, 17.00

Uusklassismilla tarkoitetaan valistuksenajan taideliikettä, jossa korostettiin antiikin kulttuurin paremmuutta aikaisempiin kulttuureihin verrattuna.

  1. Aika, paikka ja syntykonteksti?

Uusklassismi syntyi vastareaktioksi rokokoolle lähes samanaikaisesti Ranskassa, Saksassa ja Englannissa. Myöhemmin se levisi kaikkialle Eurooppaan ja esim. Ruotsissa ja Suomessa uusklassismin ensimmäinen kausi tunnettiin kustavilaisena tyylinä. Yleisesti se on ajoitettu n. vuosille 1750-1840. Uusklassismin syntyyn vaikutti valistuksenajan ajattelijoiden, kuten esim. J. J. Winckelmannin, vaatimukset loogisuudesta, selkeydestä ja yksinkertaisuudesta. Liikkeen keskuksena toimi Roomassa sijainnut Ranskan Rooman Akatemia.

  1. Keskeiset pyrkimykset?

Uusklassismissa pyrittiin ylevään ja harmoniseen taiteeseen, joka perustui selkeäpiirteisiin, asiallisiin ja kurinalaisiin muotoihin. Keskeisenä pyrkimyksenä oli antiikin taiteen jäljittely, ei suora kopiointi.

  1. Aiheet?

Uusklassismin keskeisinä aiheina olivat historialliset kohtaukset, maisemat ja antiikin mytologia.

  1. Tyylilliset ja tekniset ominaispiirteet?

Uusklassiselle maalaustaiteelle oli ominaista piirustuksellisuus, figuurien plastisuus, lujat ääriviivat ja tasapainoinen sommitelma. Historialliset maalaukset perustuivat tarkkaan tutkimukseen, sillä kyseiset teokset pyrkivät esittämään kohtaukset mahdollisimman autenttisina. Alastonta naisvartaloa esittäville maalauksille oli yleensä tyypillistä hienostunut viiva ja kirkkaat, kylmähköt värit. Veistotaiteessa luotiin ideaalikuva antiikin valkoisesta marmoriveistoksesta. Tämä perustui kuitenkin J. J. Winckelmannin erehdykseen, sillä hän ei tiennyt antiikin veistosten olleen alunperin monivärisiksi maalattuja. Veistosten ilmaisussa arvostettiin itsehillintää. Tyypillistä niille oli myös voimakas liikkeen pysäyttäminen siten, että ilmaisu kuvasti hiljaisuutta ja mielentyyneyttä. Veistosten erotiikka puhdistettiin aistillisuudesta ja inhimillisestä intohimosta lihattomaksi kauneuden aatteeksi. Muotosommitelmana hahmot kietoutuvat usein toisiinsa kontrapunktisessa harmoniassa. 1700-luvulla veistotaide vapautui myös arkkitehtonisesta jalustastaan.

  1. Vaikutteet & esikuvat?

Uusklassismin maalaustaide käytti esikuvinaan lähinnä vanhojen mestareiden taidetta, erityisesti Rafaelin ja Poussinin teoksia. Tosin Pompeijin arkeologisten kaivausten yhteydessä löydettyjen seinämaalausten on nähty vaikuttaneen uusklassismin maalaustaiteen värien käyttöön. Veistotaide sai puolestaan runsaasti vaikutteita antiikin ajan veistoksista. Tosin monet em. veistoksista olivat kopioita, mitä ei kuitenkaan uusklassismin aikana vielä tiedostettu.

  1. Myöhempi merkitys?

Uusklassismin myötä antiikin ihailu levisi monille aloille ja se näkyi esim. sisustuksissa, huonekaluissa, käyttö- ja koriste-esineissä sekä jopa pukumuodissa. Lisäksi uusklassismin maalaustaiteella oli suuri merkitys myöhemmälle akateemiselle taiteelle.

  1. Arkkitehtuuri?

Katso kohta uusklassismin arkkitehtuuri.

  1. Keskeiset taiteilijat?

Anton Rafael Mengs (1728–1779)

Jean-Antoinen Houdon (1741–1828)

Jacques-Louis David (1748-1825)

Antonio Canovalle (1757-1822)

Bertel Thorvaldsen (1770-1844)

Jean-August-Dominigue Ingres (1780-1867)

Benjamin West (1738–1820)

  1. Keskeinen esimerkkiteos?

Jacques-Louis David: Horatiusten vala (1784-1785).

  1. Historiallisia yhtymäkohtia?

1783: Marsin kaasukehä havaitaan ensimmäistä kertaa.

1837: Nikolai I perusti Jyväskylän kaupungin.

 

Kirjallisuuslista: