tekijä: Antti Samuli Vallius Viimeisin muutos torstai 09. syyskuuta 2010, 17.00

Postmoderni on termi, joka on yhdistetty jälkiteolliseen yhteiskuntaan ja elämäntapaan, jonka arvoja joukkotiedotusvälineet ja kulutus säätelevät. Postmodernia elämäntapaa luonnehtii kulttuurinen eklektismi, jossa arki ja kulutus koostuvat eri kulttuureista temmatuista aineksista. Korkeakulttuuri ja viihde sekoittuvat ja hyvän ja huonon maun tunnistaminen vaikeutuu. Globaalikulttuuri kierrättää etnisiä ja paikallisia kulttuuripiirteitä ja tuotteita muokaten niistä trendejä globaaliin kulutukseen. Subjektille jää postmodernissa yhteiskunnassa lähinnä yksilöllisiä valintoja tekevän kuluttajan rooli. Taiteessa postmodernilla on tarkoitettu modernismin jälkeistä kehitystä. Käsitteenä postmoderni on hyvin laaja ja sen tarkka määrittäminen on hankalaa. Kuvataiteissa useat eri suuntaukset kuten esim. uusekspressionismi, transavantgarde, anakronismi, kitsch, valokuvaus ja videotaide voivat sisältää postmodernistisiksi luonnehdittuja piirteitä. Tärkeää on tiedostaa, että postmodernismi ei ole yhtenäinen tyylisuunta ja sen kohdalla rajojen asettaminen on vaikeaa, koska eri tieteenaloilla ja eri teoreetikkojen teksteissä käsitteillä moderni, modernismi, postmoderni ja postmodernismi tarkoitetaan usein erilaisia asioita.

1. Aika, paikka ja syntykonteksti?

Yleisesti ottaen postmoderni taide alkoi muodostua 1960-luvulta lähtien ja sen vaikutus tuntuu edelleen tänä päivänä. Sen syntyyn vaikuttaneeksi tekijäksi voidaan nostaa kyllästyminen modernismin keskeisiin ajatuksiin. Kyseessä on ollut maailmanlaajuinen ilmiö.

2. Keskeiset pyrkimykset?

Postmodernin taiteen keskeisinä pyrkimyksinä on ollut modernismin ”suurten kertomusten” kritisoiminen, taiteen rajojen murtaminen ja menneisyyden korostaminen esim. erilaisten viittausten kautta. Postmodernismi on pyrkinyt kyseenalaistamaan myös uskon autenttisuuteen ja ainutkertaiseen luomistyöhön. Postmodernismissa taiteilijakuva on muuttunut modernismin originellista, luovasta, itsenäisesti työskentelevästä ja hyvää muotoa etsivästä sankaritaiteilijasta moninaiseksi, kansainväliseksi visuaalisen kulttuurin toimijaksi, joka pystyy ammentamaan teoksiinsa vaikutteita ja viittauksia sekä paikallisista että globaaleista ilmiöistä. Identiteetin (etninen, kansallinen, seksuaalinen, sukupuoli-) tutkiminen onkin ollut monen postmodernistisen taiteilijan työskentelyn lähtökohtana.

3. Aiheet?

Postmoderni taide on käyttänyt teoksissaan usein viittauksia populaarikulttuuriin ja taiteen historian muihin teoksiin. Mutta käytännössä sillä ei ole kuitenkaan ollut mitään yhtenäistä aihepiiriä, vaan teokset ovat voineet käsitelleet lähes mitä tahansa.

4. Tyylilliset ja tekniset ominaispiirteet?

Postmodernissa taiteessa on yleisesti suosittu sekatyylejä, eklektismiä, lainaamista, ironiaa, huumoria, leikkisyyttä, prosessinomaisuutta, tulkintojen loputtomuutta, uusien tekniikoiden kokeilua, taiteiden välisten rajojen rikkomista ja taipumusta pastisseihin. Tarkkoja määreitä postmodernin taiteen tyylille on kuitenkin vaikea asettaa. Postmodernissa kuvanveistossa on yhtenä trendinä ollut banaalien aiheiden ja pinnallisuuden yhdistäminen toteutuksen ylevyyteen, pikkutarkkuuteen ja työläyteen. Esimerkiksi tästä voidaan nostaa arkiesineiden muuttaminen yleviksi mm. vaativan pintakoristelun avulla. Tosin nykyaikana kuvanveisto voi olla hyvin monimuotoista ja taiteesta onkin usein keinotekoista yrittää erottaa erikseen kuvanveistoa, sillä taiteilijat käyttävät teoksissaan sujuvasti monia eri taiteen lajeja. Kuvanveisto yhdistyy usein installaatioihin eli esineasetelmiin, tilataiteeseen, performansseihin, mediataiteeseen, maa- ja ympäristötaiteeseen, käsitetaiteeseen, jne. Eräitä teoksia voi olla vaikea sijoittaa edes pelkän taiteen kategorian sisään. Toisaalta monet taiteilijat työskentelevät edelleen myös perinteisen modernistisen kuvanveiston parissa.

5. Vaikutteet & esikuvat?

Laaja-alaisesti katsottuna postmodernin taiteen vaikutteina toimii koko taiteen historia ja populaarikulttuuri.

6. Myöhempi merkitys?

Postmodernin taiteen myöhempää merkitystä ei voida vielä määrittää ilmiön jatkuvan kehityksen takia.

7. Arkkitehtuuri?

Katso kohta postmoderni arkkitehtuuri.

8. Keskeiset taiteilijat?

Carlo Maria Mariani (s.1931)

Nam June Paik (s.1932)

Igor Mitorai (s.1944)

Sandro Chia (s.1946)

Mimmo Paladino (s.1948)

Stefano Di Stasio (s.1948)

Francesco Clemente (s.1952)

Jeff Koons (s.1955)

Keith Haring (1958-1990)

Damien Hirst (s.1965)

Liza Lou (s.1969)

9. Keskeinen esimerkkiteos?

Jeff Koons: Puppy (1992).

Carlo Maria Mariani: Huhtikuu (1988).

10. Historiallisia yhtymäkohtia?

1988: Alankomaat liittyy toisena maana Internetiin.          

1992: Englannin anglikaanikirkko salli naispappeuden.

 

 

       Kirjallisuuslista: