Vuorisaarna

tekijä: Tero-Erik Sakari Tuomala Viimeisin muutos sunnuntai 23. joulukuuta 2012, 13.22


Pasifismi

 

Tolstoi oli yksi kaikkein jyrkimpiä sodan ja sotalaitoksen vastustajia ja rauhanaatteen ajajia. Hän tuomitsi paitsi jokaisen hyökkäyssodan, myös selvän puolustussodan. Siinä hän erosi historiallisesta rauhanliikkeestä, jonka edustajat tavallisesti tuomitsevat vain hyökkäyssodan. Sellaista rauhanliikettä piti Tolstoi nurinkurisena ja täysin tuloksettomana. Sotia ei voi Tolstoin mukaan poistaa niin, että vain hyökkäävä väkivallan käyttö kielletään. Hänen mielestään kaikki väkivallan käyttö täytyy ehdottomasti kieltää. Tolstoi suuntasikin yllytystyönsä etusijassa juuri puolustavaa väkivallan käyttöä vastaan. Hän luuli voivansa lopettaa väkivallan paraiten siten, että ihmisissä tukahdutetaan puolustautumishalu ja -henki. Hän ryhtyy siis korjaamaan asiaa päinvastaisesta suunnasta kuin rauhanaatteen ajajat yleensä. Nämä tahtovat ehkäistä väkivallan sen lähtökohdassa, hyökkääjässä, ja koettavat saada ihmisistä pois kitketyksi hyökkäyshalun. Tolstoi pitää tätä toivottomana ja lähtee sen vuoksi aivan toiseen suuntaan.Hän tahtoo ennen kaikkea ehkäistä väkivallan torjunnan ja koettaa muokata ihmiset sellaisiksi, ettei kukaan vastaisi väkivaltaan väkivallalla. Hän saarnaa siis ehdotonta puolustautumattomuutta. Tolstoi tuomitsee jokaisen sodan, sekä kaiken sodan valmistelun ja avustamisen.

Tämä sodan kieltäminen ja ehdoton puolustautumattomuus seuraa Tolstoin mukaan jo käskystä: Et saa tappaa!  Kaiken kaikkiaan Kristuksen vuorisaarna ilmaisee Tolstoin mukaan sitä yleistä veljeyden ja keskinäisen rakkauden hengkeä, joka on kristin-opin ytimenä ja joka velvoittaa meitä rakastamaan myös vihollisiamme. Mutta ennen kaikkea siitä vuorisaarnan käskystä, joka kuuluu: "Älkää tehkö pahalle vastarintaa." Tätä käskyä Tolstoi piti koko kristinopin avaimena.

 

Antipatriotismi ja yleinen veljeys

 

Toinen Tolstoin uskonnollisesta kannasta johtuva yhteiskunnallinen periaate on osin antipatriotistinen,eli yleisen tasaveroisuuden vaatimus. Kielteisessä muodossaan antipatriotismi tuomitsee, kuten jo nimi ilmaisee, kaiken isänmaanrakkauden, erityisen kiintymyksen omaan kansaan. Tolstoi tuomitsee isänmaallisuuden siveellisesti ala-arvoiseksi ja vahingolliseksi. Se tarkoittaa, että yksilö ei saa tehdä eroa oman ja vieraan kansan välillä. Hänen tulee rakastaa kaikkia ihmisiä yhtäläisellä rakkaudella ja koettaa palvella heitä kaikkia.  Isänmaallinen ihminen ei Tolstoin mukaan voi arvostaa yhtälailla muita kansoja.  Tämän päämääränä on yleinen veljeys ja siihen on vain yksi keino – "kansojen herättäminen patriotismin huumasta” hän kirjoittaa.

Patriotismi on Tolstoin mukaan paitsi sotien syy ja veljeyden este, myös yhteiskunnallisen kurjuuden syy. Hallitsevat tahot pitävät isänmaallisuuden nimissä alamaisia herkkäuskoisina ja salaavat omat vallanhimoiset päämääränsä. Alamaiset orjuutetaan isänmaallisuuden nimissä. Tolstoin mukaan vuorisaarnassa isänmaallisuus on selvästi tuomittu.

”Te olette kuulleet sanotuksi: rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihollistasi. Mutta minä sanon teille, rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat.”

Tolstoi tulkitsee sanan ”vihollinen” merkitsevän oman kansan vihollista ja ”lähimmäisen” puolestaan omaan kansaan kuuluvaa. Näin hän voi esittää tulkinnan, että vuorisaarnassa tuomitaan isänmaallisuus.  Tolstoi julistaa: ”Ei saa tehdä mitään eroa oman ja vieraan kansan välillä”.

 

Anarkismi

 

Tolstoin mukaan valtio on väkivaltaan tukeutuva systeemi, ja ristiriidassa Jeesuksen sanaan nähden. ”Älkää tehkö pahalle vastarintaa” merkitsee myös, että valtion edustajien ei tule vastustaa rikollisia ja väkivallan tekijöitä. Poliisilaitos on itse väkivaltainen. Vielä vähemmän valtiolla on Tolstoin mukaan oikeutta rangaista tai sulkea ketään vankilaan.

Hänen mukaansa kurjuus maailmasta voidaan poistaa vain lopettamalla väkivalta ja hävittämällä laitokset jotka pohjaavat väkivaltaan.  Lisäksi omistusoikeudesta olisi luovuttava väkivaltaa luovana systeeminä, koska  suuret omaisuudet on Tolstoin mukaan syntynyt väkivaltaista tietä.

”Suuret omaisuudet syntyvät aina väkivaltaista tietä… Kuta siveellisempi ihminen on, sitä varmemmin hän menettää omaisuutensa, ja kuta siveettömämpi hän on, sitä varmemmin hän hankkii ja kartuttaa omaisuutta.”

K.S Laurila: Tolstoi ja Luther Vuorisaarnan selittäjinä, 1944