Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

tekijä: huli — Viimeisin muutos torstai 09. syyskuuta 2010, 17.00

Neoplastisismi on De Stilj -ryhmän taiteellisista periaatteista käytetty nimitys. Elementarismilla puolestaan tarkoitetaan neoplastisismin vapaamuotoisempaa suuntausta.

  1. Aika, paikka ja syntykonteksti?

Neoplastisismi syntyi Hollannissa vuonna 1917 De Stilj -ryhmän perustamisen myötä. Ryhmä hajosi 1920-luvun alkupuolella. De Stilj -ryhmään kuulunut Theo van Doesburg alkoi muuttaa neoplastisismin ajatuksia vuoden 1924 jälkeen ja julkaisi vuonna 1926 elementarismin manifestin, jonka myötä syntyi neoplastisismin vapaamuotoisempi suuntaus.

  1. Keskeiset pyrkimykset?

Neoplastisismin keskeisinä pyrkimyksinä olivat funktionaalinen puhtaus ja ehdoton universaali harmonia, jotka saavutettiin tiukkojen sääntöjen kautta. Esittävyys ja subjektiivinen ilmaisu kiellettiin jyrkästi. Suuntauksen johtohahmo Piet Mondrian piti neoplastisismia taiteen lopullisena kehitysasteena. Elementarismin pyrkimykset rinnastuvat pääpiirteissään neoplastisismiin mutta vapaamuotoisemmin.

  1. Aiheet?

Neoplastisismissa ja elementarismissa keskeisiä olivat abstraktit geometriset aiheet.

  1. Tyylilliset ja tekniset ominaispiirteet?

Neoplastisismissa oli sallittua käyttää ainoastaan suoria pysty tai vaakaviivoja ja suoria kulmia. Väreistä sallittiin punainen, keltainen ja sininen yhdessä valkoisen harmaan ja mustan kanssa. Teokset maalattiin käyttämällä litteitä värikenttiä ja erottamalla viivat ja värit selkeästi toisistaan. Elementarismissa sääntöjä lievennettiin luopumalla suorakulmaisuuden vaatimuksesta ja teoksissa hyväksyttiin esim. diagonaalinen sommittelu. 

  1. Vaikutteet & esikuvat?

Teosofi M. J. H. Schoenmaekerin ajatukset vaikuttivat neoplastisismin syntyyn (termi on mm. peräisin Schoenmaekerilta). Myös kubismilla oli suuri vaikutus neoplastisismin ja elementarismin muotokieleen.

  1. Myöhempi merkitys?

Neoplastisismilla ja elementarismilla on ollut suuri merkitys modernin taiteen ja arkkitehtuurin kehitykseen. Niiden on nähty vaikuttaneen esim. Bauhausin ohjelmaan, funktionalistiseen arkkitehtuuriin ja konstruktivistiseen taiteeseen.

  1. Arkkitehtuuri?

De Stilj -ryhmän arkkitehtuurin lähtökohtana oli kubistinen muotoilu. Siihen kuuluivat sileät pinnat, ankarat linjat ja suljetun tilan liittäminen ympäristöön. Värien käyttö rajautui neoplastisismin sääntöjen mukaan ja niihin liittyi käytänöllinen merkitys koristamisen sijaan. Elementarismissa keskityttiin erityisesti arkkitehtuuriteoriaan. Sen pyrkimyksenä oli synteesi, jossa arkkitehtuuri syntyisi kaikkien taiteen lajien yhteistyön tuloksena. Elementarismin piirissä arkkitehtuuri määriteltiin elementaariseksi, taloudelliseksi, funktionaaliseksi, ei-monumentaaliseksi ja vapaamuotoiseksi.

  1. Keskeiset taiteilijat?

De Stilj -ryhmä: Piet Mondrian (1872-1944)

                           Theo van Doesburg (1883-1931)

                           Vilmos Huszar (1884-1960)

                           Bart van der Leck (1876-1958)

                           Gerrit Rietveld (arkkitehti) (1888-1964)

                           Cornelis van Eesteren (arkkitehti) (1897-1988)

                           Robert van’t Hoff (arkkitehti) (1887-1979)

                           Jan Wils (arkkitehti) (1891-1972)

                           J.J.P. Oud (arkkitehti) (1890-1963)

                          Yhteistyössä ryhmän kanssa toimi mm. El Lissitsky (1890-1941)

Elementarismi: Theo van Doesburg (1883-1931)

                          Hans (Jean) Arp (1886-1966)

                          Laszlo Moholy-Nagy (1895-1946) 

  1. Keskeinen esimerkkiteos?

Kuvataide: Piet Mondrian: Composition C. (1920).

Arkkitehtuuri: Gerrit Rietveld: Schröderin talo, Utrecht (1924-1925). 

  1. Historiallisia yhtymäkohtia?

1917: Lokakuun vallankumous.

1926: Suomen yleisradio perustettiin.

 

Kirjallisuuslista: