Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

Työläisestä – Ansa

tekijä: bubbeli — Viimeisin muutos tiistai 15. huhtikuuta 2008, 12.03


Zolan ”Ansa”(1877) on Rougon-Macquart sarjaan kuuluva romaani, joka kuvaa Pariisin työläismaailmaa. Se merkitsee romaanin uutta aluevaltausta, sillä aiemmin ei työläiselämää ole kuvattu sisältä päin.

”Ansa” alkaa tilanteesta, jossa avomies on jättänyt Gervaisen ja kaksi yhteistä lasta. Mies on ensin tuhlannut rahansa ja saattanut perheensä epätoivoiseen tilaan, sitten hän lähtee toisen naisen matkaan. Gervaisella ei ole avioliiton suojaa ja jää puille paljaille elämään viheliäisessä vuokramurjussa. Tästä lähtien Gervaise haluaa vain rauhassa tehdä työtä, ja kasvattaa lapsiaan, ansaita sen verran, ettei näe nälkää, ja asua siististi. Romaani tutkii sitä, mistä syistä tämä ei ole mahdollista.

Sitten eräs peltiseppä alkaa kosiskella häntä eikä nainen jaksa vastustella rakastuneen miehen liehittelyä. Avioliitto alkaa onnellisena ja töitä riittää. Sitten peltiseppä putoaa katolta, joutuu sairasvuoteeseen ja alkaa ryypiskellä. Gervaise työskentelee entistä uutterammin, saa perustettua jopa oman silitysliikkeen. Menestys houkuttelee paikalle myös entisen miesystävän, joka onnistuu ensin asettumaan alivuokralaiseksi ja sitten Gervaisen toiseksi mieheksi.Gervaise ei pysty vastustamaan sitä rappiota johon hänen ympäristönsä hänet vetää. Kahden miehen naisena hän menettää vähitellen kaiken; varansa, liikkeensä ja asuntonsa.

Romaanissaan Zola tutki sitä, kuinka epäsuotuisa ympäristö  yhdistettynä tiettyihin perinnöllisiin tekijöihin johtaa välttämättä kurjuuteen.  ”Ansaa” voi pitää rappeutumistarinana, näin se on vastamuoto henkisestä kehityksestä kertovalle kehitysromaanille:

”Kehitystarinana Gervaise Marquartin tarina on käänteinen sille romaanityypille, jonka porvarillisen ihanteen soveltaminen romaaniin synnytti. Tämä romaanityyppi oli goetheläinen kehitysromaani, jonka aiheena oli yksilön kasvaminen ja myönteisen suhteen löytäminen ympäröivään todellisuuteen. Mallin tälle romaanityypille antoi Goethen ”Wilhelm Meisterin oppivuodet”. ”Ansa” on tälle käänteinen rappeutumistarina. Olosuhteet joissa päähenkilö joutuu elämään, ovat sellaiset, että edes tavoitteeksi asetettu säädyllisen elämäntavan säilyttäminen ei ole mahdollista, vaan kaikinpuolinen rappio on välttämätön. Zolan romaani kuvaa niitä konkreettisia muutoksia jotka ilmentävät Gervaisen taloudellista, fyysistä ja moraalista rappeutumista, jonka lopuksi hän päätyy ali-inhimilliselle, eläimen asteelle.

Niitten piirien ihmisille, joita Zola kuvaa työläisromaaneissaan, ei ole ”varaa” yksilöllisiin ihanteisiin ja yksilön persoonallisuuden toteuttamista koskeviin maailmalle asetettuihin vaatimuksiin. Niinpä Zola ei kerro individualistisen päähenkilön elämäntarinaa, vaan hän esittää pariisilaisen työläisnaisen elämäntarinan.”

(Liisa Saariluoma: Muuttuva romaani, 1989 s.196)    

Seuraavat Zolan sukutarinaan kuuluvat romaanit tutkivat Gervaisen lasten kohtaloita. ”Germinal”(1885) kertoo hiilikaivoksesta työskentelevästä pojasta kolmas ”Taideteos” (1886) kertoo taiteilijarappiosta. , ”Nana” (1880) kertoo kurtisaanien maailman rappiollisuudesta.