Euroopan unioni

tekijä: Erkki Antero Ahvenniemi Viimeisin muutos torstai 01. huhtikuuta 2010, 18.11

 
Euroopan unionia koskevien asiakirjojen julkisuus ja julkisuuden arviointi määräytyy sen mukaan, onko kyseessä unionille toimitettu kansallinen asiakirja vai Suomen viranomaisen hallussa oleva EU-asiakirja.

EU-julkisuus pystyy syrjäyttämään Suomen kansallisen julkisuuden kun jäsenvaltion tai yksityisen EU:n toimielimelle antama kansallinen asiakirja ei ole enää suomalaisen viranomaisen hallussa. Julkisuutta rajoittaa lisäksi lojaliteettivelvollisuus EU:ssa. Ei-julkisesta kansallisesta asiakirjasta ei tule EU:ssa julkista, koska asiakirjaa ei saa luovuttaa eteenpäin ilman kolmannen osapuolen lupaa.

Sitä vastoin kansallista julkisuuslainsäädäntöä sovelletaan EU-asiakirjaan Suomessa, koska jäsenvaltioiden viranomaisten asiakirjojen julkisuuden yleinen sääntely ei kuulu EU:n toimivaltaan. Tulkinta kohdistuu tällaisissa tapauksissa suomalaisen viranomaisen saamaan EU-toimielimen asiakirjaan tai asiakirjaan, jonka Suomen viranomainen on saanut toiselta EU-jäsenvaltiota EU:n toimialaan kuuluvassa asiassa.

EU-asiakirjan salassapidossa on toimittava vastaavalla tavalla kuin kansallisenkin asiakirjan kohdalla. Julkisuusarviointeihin vaikuttavat esimerkiksi yksityisyydensuoja, liikesalaisuus, valtion taloudellinen etu ja kansainväliset suhteet. Tällaisten asiakirjojen julkisuusharkintaan vaikuttavat myös luottamuksellisuus ja yleinen lojaliteettiperiaate. Asiakirjojen julkistamisessa on otettava huomioon EU-toimielimen tai toisen valtion viranomaisen toivomus salassapidosta. Julkisuus ei saisi aiheuttaa vahinkoa tai haittaa Suomen kansainvälisille suhteille tai yhteistyömahdollisuuksille.

EU:n toimielimen suomalaiselle viranomaiselle antaman toimeksiannon julkisuuden kohdalla on arvioitava toiminnan yhteys EU:lle yksinomaan kuuluvaan toimivaltaan ja sen käyttämiseen sekä toisaalta toiminnan rahoittamiseen.