Rikos ja oikeus

tekijä: Erkki Antero Ahvenniemi Viimeisin muutos torstai 08. huhtikuuta 2010, 10.25

 

Rikosten ehkäisemistä ja selvittämistä edesauttava salassapito liittyy esitutkintaan ja rikosprosessin vireillepanoon. Tavoitteena on turvata esitutkinnan onnistuminen ja estää ennenaikaisesta julkistamisesta epäilyille mahdollisesti aiheutuva vahinko. Kysymyksessä on ajallisesti rajoitettu salapitovelvollisuus, jolloin asiakirjat voidaan määrätä salassa pidettäviksi kunnes asia on ollut esillä tuomioistuimen istunnossa, asiasta tehty syyttämättäjättämispäätös tai asia on jätetty esitutkinnassa sikseen. Salassapitovelvollisuuden ala supistuu asian käsittelyn edetessä, ja tämän jälkeiselle mahdolliselle salassapidolle on oltava jokin muu laissa säädetty peruste.

Julkisuuslaki antaa mahdollisuuden turvata myös rikostutkinnan yleisiä toimintaedellytyksiä. Salassa pidettävät tiedot voivat liittyä erilaisiin rekistereihin, kuten sormenjälki-, tekotapa-, ammatti- ja taparikollisuusrekistereihin tai rikosten ehkäisemistä koskeviin selvityksiin. Salassa pidettäviä voivat olla poliisin saamat ja ottamat valokuvat, henkilöiden tuntomerkkitiedot ja erityiset tunnisteet. Rikosten ehkäiseminen ja selvittäminen saattaa edellyttää myös taktisten ja teknisten menetelmiä ja suunnitelmia koskevien tietojen salassapidon.

Rikostorjuntaa varten laaditut yleiskatsaukset ja selvitykset ovat kuitenkin yleensä julkisia. Salassapito liittyy poliisin, rajavartiolaitoksen, tullilaitoksen ja vankeinhoitoviranomaisen toimintamenetelmien tehokkuuteen. Tietoja myös näistä voidaan useimmiten kuitenkin antaa yleisellä tasolla.

Tuomioistuimilla on mahdollisuus määrätä oikeudenkäynnin asiakirjoja salaisiksi, istunto saatetaan pitää suljettuna tai salata suullisen istunnon salassa pidettävä asiakirja tai tieto. Valvontaviranomaisen tekemän rikosilmoituksen julkisuus ja asiasta tiedottaminen määräytyvät samojen kriteerien pohjalta.