Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

Kokemuksen kuvaaminen

tekijä: Tanja Tuulikki Välisalo Viimeisin muutos tiistai 28. huhtikuuta 2009, 13.04
Humanistisessa tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena voi olla inhimillinen kokemus jostain asiasta, kuten taideteoksesta, tilasta tai sosiaalisesta tilanteesta.

keha_ongelmanasettelu ongelmanasettelu ilmiöön vaikuttavien taustojen selvittäminen prosessien ajallisen kehityksen kuvaaminen ilmiöiden välisten yhteyksien kuvaaminen syy- ja seuraussuhteiden osoittaminen teorian muodostaminen tulevan ennustaminen kritiikki ja vaikuttaminen yksittäistapauksen kokonaisvaltainen ymmärtäminen tyypittely ja luokittelu käsitysten ja asenteiden kuvaaminen ilmiöiden kielellisen rakentumisen ymmärtäminen kohteen tulkitseminen ilmiön kuvaaminen ympäristössään

Tutkimus voi keskittyä joko muiden ihmisten tai tutkijan omaan kokemukseen - tutkimuksen lähtökohdat eroavat tosin tällöin toisistaan. Kokemukseen keskittyvässä tutkimuksen ongelmanasettelu muotoutuu kokemuksen kuvaamisesta, jäsentelystä ja kokemuksen tuottaman tiedon analysoimisesta. Taideteoksen, tekstin tai muun asian vastaanottoa tarkastelevaa tutkimusta kutsutaan reseptiotutkimukseksi. Reseption tutkiminen voi kohdentua myös vastaanotossa muodostuvan kokemuksen tutkimukseksi.

Tutkimusstrategiat

Kokemiseen ja kokemuksessa saatuun tietoon perustuva tutkimus on luonteeltaan empiiristä: tavoitteena on tehdä havaintoja, kokea ja ymmärtää välittömästi jotain olemassa olevaa konkreettista ilmiötä. Tavoitteena voi myös olla havainnoida empiirisesti muiden ihmisen kokemista ja tai jäsentää muiden ihmisten kokemusperäistä tietoa tutkittavasta asiasta. Kokemusten tutkiminen ja kokemusperäisen tiedon hyödyntäminen tutkimuksessa on laadullista tutkimusta.

Kokemusta kuvaava tutkimus voidaan toteuttaa joko tapaustutkimuksena rajautumalla tiettyyn tutkimuskohteeseen tai yksittäisiin kohteisiin tai tutkimuskohteena voi olla laajempi ilmiöiden joukko.

Kokemusten tutkiminen ja kokemusperäisen tiedon hyödyntäminen liittyy fenomenologiseen tutkimusstrategiaan.

Aineistonhankintamenetelmät

Kokemuksia tutkivassa ja kokemista hyödyntävässä tutkimuksessa käytetään yleensä itse koottuja aineistoja, joiden dokumentit tuotetaan tutkimuksen tekemisen yhteydessä. Tutkimus ja tutkimusaineisto rajataan yleensä siten, että tutkimus voidaan toteuttaa kokonaistutkimuksena.

Fenomenologisen tutkimuksen aineisto kootaan yleensä havainnoimalla, osallistumalla tai kenttätyönä. Toisten ihmisten kokemuksia voidaan pyrkiä tavoittamaan haastatteluiden, kyselyiden tai kertomusten avulla. Toisten ihmisten kokemiseen liittyvää tietoa voidaan saada myös kokeella.

Aineistonanalyysimenetelmät

Kokemuksia tutkivassa ja kokemista hyödyntävässä tutkimuksessa käytetyt analyysimenetelmät ovat laadullisia. Eri tieteenaloilla ja tutkimussuuntauksissa on erilaisia tapoja ymmärtää kokemuksia tutkivaa ja kokemista tutkimuksessa hyödyntävää analyysia. Kokemuksia, etenkin tutkijan omaa kokemusperäistä tietoa, jäsennellään usein fenomenologisen analyysin avulla. Muiden ihmisten tapoja kokea ja käsittää jokin asia voidaan tutkia fenomenografisen analyysin avulla.

Tieteenfilosofiset suuntaukset

Humanististen tieteiden laadulliset analyysimenetelmät kiinnittyvät tieteenfilosofisessa kehyksessä interpretivismin eli tulkinnallisuuden suuntaukseen. Näkemykset ilmiön merkitysten tulkinnallisuudesta noudattavat relativismin ideaa subjektiivisuudesta merkitystenannossa.

Fenomenologinen ja fenomenografinen analyysi tukeutuvat fenomenologisen tieteenfilosofian suuntaukseen.