Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

Teorian muodostaminen

tekijä: Tanja Tuulikki Välisalo Viimeisin muutos torstai 25. helmikuuta 2010, 10.02
Humanistinen tutkimus tähtää usein teoreettisen mallin, käsitehierarkian tai teoreettisen näkökulman muodostamiseen tutkitusta asiasta.

keha_ongelmanasettelu ongelmanasetteluilmiöön vaikuttavien taustojen selvittäminenprosessien ajallisen kehityksen kuvaaminenilmiöiden välisten yhteyksien kuvaaminensyy- ja seuraussuhteiden osoittaminentulevan ennustaminenkritiikki ja vaikuttaminenyksittäistapauksen kokonaisvaltainen ymmärtäminentyypittely ja luokittelukokemuksen kuvaaminenkäsitysten ja asenteiden kuvaaminenilmiöiden kielellisen rakentumisen ymmärtäminenkohteen tulkitseminenilmiön kuvaaminen ympäristössään

Teorian muodostus voi tapahtua myös muiden jo olemassa olevien teorioiden kritiikin ja kehittämisen kautta. Teorian muodostamiseen tähtäävän tutkimuksen ongelmanasettelu muotoutuu usein lähtötilanteesta, jossa todetaan että kohteeksi valistusta asiasta ei ole olemassa teoreettisia malleja, käsitteitä tai näkökulmia ja jossa tavoitteeksi asetetaan niiden tuottaminen. Ongelmanasettelu voi myös muotoutua lähtötilanteesta, jossa asiaa koskevat jo olemassa olevat teoriat tai teoreettisen käsitteet todetaan riittämättömiksi tai virheellisiksi.

Tutkimusstrategiat

Kun tutkimuksen tavoitteena on muodostaa teoriaa olemassa olevaa ilmiötä tai siihen liittyvää aineistoa tarkastelemalla, tutkimus kuuluu empiirisen tutkimuksen piiriin. Tavoitteena voi myös olla tutkimus, jossa teoreettisia näkökulmia, malleja tai käsitteitä tuotetaan jo olemassa olevien teorioiden abstraktina kritiikkinä tai niitä uudistamalla. Tällöin tutkimus kuuluu teoreettiseen tutkimuksen piiriin.

Teorian muodostaminen voi olla laadullista tai määrällistä tutkimusta.

Teoreettisen mallin, käsitehierarkian tai näkökulman muodostamista voidaan lähestyä monien erilaisten tutkimusstrategioiden avulla. Esimerkiksi kritiikkiin perustuva teorian muodostaminen voi tukeutua kriittisen tutkimuksen strategiaan, vertailun kautta tehtävän teorian muodostamisen lähtökohtana voi olla vertailevan tutkimuksen strategia tai kokeellisen tutkimuksen strategialla voidaan pyrkiä muodostamaan teoriaa koetilanteessa saadun tiedon avulla.

Aineistonhankintamenetelmät

Teoreettisia malleja, käsitteitä tai näkökulmia on mahdollista muodostaa monenlaisista aineistoista. Siten myös tutkittava aineisto voidaan koota erilaisten menetelmien avulla. Aineistona voidaan käyttää kohteeseen liittyviä jo valmiiksi koottuja aineistoja, mikäli sellaisia on olemassa, tai aineisto voidaan koota itse. Aineisto voi koostua joko valmiista dokumenteista tai tutkittavat dokumentit voidaan tuottaa tutkimuksen tekemisen yhteydessä.

Mikäli tutkittavasta kohteesta on olemassa vain rajallisesti aineistoa, tutkimus voidaan toteuttaa kokonaistutkimuksena. Jos tutkimuskohteesta on runsaasti saatavilla tai siitä on tuotettu runsaasti dokumentteja, kaikkia dokumentteja ei ole välttämättä mielekästä eikä usein edes mahdollista analysoida. Tällöin dokumenteista on valittava analysoitavaksi vain osa. Valinta voidaan tehdä otannalla tai harkinnanvaraisesti.

Kun tutkimuksen tavoitteena on muodostaa teoriaa konkreettisesta asiasta tai ilmiöstä, josta ei ole vielä olemassa teoreettisia malleja, käsitteitä tai näkökulmia, aineisto voi koostua monipuolisesti esimerkiksi haastattelujen, kyselyiden, havainnoinnin, osallistumisen, kenttätyön tai seurannan kautta saadusta tiedosta. Aineisto voidaan koota myös kokeen avulla. Kun tutkimuksen tavoitteena on kommentoida, kritisoida tai uudistaa jo olemassa olevaa teoriaa, tutkimuksen aineiston löytyy usein kirjallisista lähteistä kirjastoista.

Aineistonanalyysimenetelmät

Teorian muodostamiseen tähtäävissä tutkimuksissa käytetyt analyysimenetelmät voivat olla laadullisia tai määrällisiä. Laadullisen tutkimuksen menetelmistä ankkuroidun teorian eli grounded theoryn avulla voidaan pureutua teorian muodostukseen asioista ja ilmiöistä, joista ei ole olemassa teoreettista tai juuri muutakaan tietoa. Jo olemassa olevan teorian kritiikkiin, kommentointiin tai uudistamiseen tähtäävä tutkimus voi hyödyntää analyysimenetelmänä esimerkiksi lähiluvun keinoja. Määrällisessä ja laadullisessa tutkimuksessa menetelmänä voi olla myös luokittelu.

Tieteenfilosofiset suuntaukset

Humanististen tieteiden laadulliset analyysimenetelmät kiinnittyvät tieteenfilosofisessa kehyksessä interpretivismin eli tulkinnallisuuden suuntaukset. Näkemykset ilmiön merkitysten tulkinnallisuudesta noudattavat relativismin ideaa subjektiivisuudesta merkitystenannossa. Sekä ankkuroitu teoria että erilaiset aineiston lähiluvut perustuvat usein hermeneutiikan tieteenfilosofiseen suuntaukset.

Määrälliset analyysimenetelmät perustuvat positivismiin, jonka lähtökohtana on tiedon tuottaminen tarkkojen mittausten ja numeraalisten muuttujien avulla. Näkemykset mitattavissa olevan tiedon tarkkuudesta ja oikeudesta noudattavat realismin ideaa, jossa tieto näyttäytyy objektiivisena.