Käsitysten ja asenteiden kuvaaminen

tekijä: Tanja Tuulikki Välisalo Viimeisin muutos keskiviikko 26. lokakuuta 2011, 16.25
Humanistinen tutkimus tähtää usein ihmisten erilaisten näkökulmien, mielipiteiden, käsitysten ja asenteiden kartoittamiseen ja kuvaamiseen.

keha_ongelmanasetteluongelmanasetteluilmiöön vaikuttavien taustojen selvittäminenprosessien ajallisen kehityksen kuvaaminenilmiöiden välisten yhteyksien kuvaaminensyy- ja seuraussuhteiden osoittaminenteorian muodostaminentulevan ennustaminenkritiikki ja vaikuttaminenyksittäistapauksen kokonaisvaltainen ymmärtäminentyypittely ja luokittelukokemuksen kuvaaminenilmiöiden kielellisen rakentumisen ymmärtäminenkohteen tulkitseminenilmiön kuvaaminen ympäristössään

Humanistisessa tutkimuksessa on tunnusomaista, että ihmisillä nähdään olevan erilaisia käsityksiä asioista ja ilmiöistä, eikä käsityksistä pystytä aina määrittelemään oikeita ja vääriä. Samoin humanistisessa tutkimuksessa lähtökohtana on usein näkemys siitä, että ihmisten asenteet vaikuttavat heidän toimintaansa ja tulkintoihinsa ja käsityksiinsä asioista. Näistä lähtökohdista tapahtuvan tutkimuksen ongelmanasettelu muotoutuu usein johonkin asiaan tai ilmiöön liittyvien käsitysten ja asenteiden kirjon kuvaamisesta, analysoimisesta ja niiden lähtökohtien, motiivien, syiden ja seurausten selvittämisestä. Tutkimus voi paneutua myös käsitysten ja asenteiden historiaan ja muutokseen tiettynä ajanjaksona. Käsitysten ja asenteiden tutkimuksessa olennaista on tiedostaa tutkijan oma asennoituminen tutkimuskohteeseen. Taideteoksen, tekstin tai muun asian vastaanottoa tarkastelevaa tutkimusta kutsutaan reseptiotutkimukseksi. Reseption tutkiminen voi kohdentua myös vastaanotossa muodostuvien käsitysten ja vastaanottoon vaikuttavien asenteiden tutkimukseksi.

Tutkimusstrategiat

Kun tavoitteena on tutkia ihmisten käsityksiä tai asenteita joko niitä suoraan havainnoimalla tai välillisesti niihin liittyvien dokumenttien avulla, tutkimus kuuluu empiirisen tutkimuksen piiriin. Käsityksiä ja asenteita selvittävä tutkimus voi noudattaa sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen strategiaa.

Käsityksiä ja asenteita voidaan tutkia joko tapaustutkimuksena rajautumalla tiettyyn tai yksittäisiin tutkimuskohteisiin tai tutkimuskohteena voi olla laajempi ilmiöiden joukko. Kun käsityksiä ja asenteita jostakin asiasta tai ilmiöstä seurataan pitkän aikavälin osalta, tutkimus voi tukeutua pitkittäistutkimuksen strategiaan. Tutkimus voi tukeutua myös poikittaistutkimuksen strategiaan, jossa käsityksiä ja asenteita tarkastellaan laajasti kulttuurin ja yhteiskunnan eri osa-alueissa tiettynä ajankohtana.

Käsityksiä ja asenteita voidaan lähestyä monien erilaisten tutkimusstrategioiden avulla. Kriittinen lähestyminen käsityksiin ja asenteisiin voi noudattaa kriittisen tutkimuksen strategiaa. Käsitysten rakentumista ja kielellisyyttä jäsentelevä näkökulma aiheeseen voidaan toteuttaa diskurssitutkimuksen strategialla. Käsitysten ja asenteiden muutokseen voidaan paneutua historiatutkimuksen avulla. Tutkimuksessa voidaan hyödyntää myös esimerkiksi vertailevan tutkimuksen strategiaa tai survey-tutkimuksen periaatteita.

Aineistonhankintamenetelmät

Käsityksiä ja asenteita on mahdollista tutkia monenlaisista aineistoista. Siten myös tutkittava aineisto voidaan koota erilaisten menetelmien avulla. Aineistona voidaan käyttää kohteeksi valittuun ilmiöön liittyviä jo valmiiksi koottuja aineistoja, mikäli sellaisia on olemassa, tai aineisto voidaan koota itse. Aineisto voi koostua joko valmiista dokumenteista tai tutkittavat dokumentit voidaan tuottaa tutkimuksen tekemisen yhteydessä.

Mikäli tutkittavasta kohteesta on olemassa vain rajallisesti aineistoa, tutkimus voidaan toteuttaa kokonaistutkimuksena. Jos tutkimuskohteesta on runsaasti saatavilla tai siitä on tuotettu runsaasti dokumentteja, kaikkia dokumentteja ei ole välttämättä mielekästä eikä usein edes mahdollista analysoida. Tällöin dokumenteista on valittava analysoitavaksi vain osa. Valinta voidaan tehdä otannalla tai harkinnanvaraisesti.

Käsitysten ja asenteiden tutkimuksessa usein käytettyjä aineiston hankintamenetelmiä ovat haastattelut, kyselyt ja seurannat. Aineistona voi käyttää myös kirjoituspyynnöillä tuotettuja kertomuksia tai arkistoista koottuja dokumentteja.

Aineistonanalyysimenetelmät

Käsitysten ja asenteiden kuvaamiseen ja selittämiseen tähtäävissä tutkimuksissa käytetyt analyysimenetelmät voivat olla laadullisia tai määrällisiä. Käsitysten kirjoon, vaihteluun ja hierarkioihin voidaan paneutua fenomenografisen analyysin avulla. Käsityksiä ja asenteita voidaan tutkia monien muidenkin analyysimenetelmien, kuten diskurssianalyysin ja keskusteluanalyysin, avulla. Käsitysten ja asenteiden analyysi voi myös perustua yleisesti aineiston lähilukuun tai hermeneuttiseen analyysiin ja niiden kautta tavoitettavaan käsitysten kirjon ymmärrykseen ja asenteiden hahmottamiseen. Aineistosta hahmottuvia käsityksiä ja asenteita voidaan jäsentää yleisesti esimerkiksi teemoittelun tai tyypittelyn avulla. Kyselyjen vastauksia analysoidaan usein määrällisiä menetelmiä, kuten kuvailevaa tilastollista analyysiä ja yhteisvaihteluanalyysiä käyttäen.

Tieteenfilosofiset suuntaukset

Humanististen tieteiden laadulliset analyysimenetelmät kiinnittyvät tieteenfilosofisessa kehyksessä interpretivismin eli tulkinnallisuuden suuntaukseen. Näkemykset ilmiön merkitysten tulkinnallisuudesta noudattavat relativismin ideaa subjektiivisuudesta merkitystenannossa.

Käsitysten ja asenteiden tutkimuksessa käytetyt aineiston hermeneuttiset analyysit ja erilaiset lähiluku-menetelmät perustuvat hermeneutiikan tieteenfilosofiseen suuntaukseen. Fenomenografisessa analyysissa on monia erilaisia variaatioita, joista eräät pohjautuvat hermeneuttiseen, toiset fenomenologiseen suuntaukseen.

Erilaiset diskurssianalyysin ja keskusteluanalyysin muodot tukeutuvat konstruktivismin suuntaukseen. Kielen osuutta käsitysten ja asenteiden tuottamisessa korostavissa orientaatioissa tukeudutaan erityisesti sosiaalisen konstruktionismin ideoihin, joissa tiedon, todellisuuden ja siinä olevien ilmiöiden merkitysten nähdään rakentuvan vuorovaikutuksessa.

Määrälliset analyysimenetelmät perustuvat positivismiin, jonka lähtökohtana on tiedon tuottaminen tarkkojen mittausten ja numeeristen muuttujien avulla. Näkemykset mitattavissa olevan tiedon tarkkuudesta ja oikeudesta noudattavat realismin ideaa, jossa tieto näyttäytyy objektiivisena.

Tutustu tutkimusesimerkkeihin, joissa tavoitteena on käsitysten tai asenteiden tutkiminen:

Matikainen, Satu, 2006. Great Britain, British Jews and the International Protection of Romanian Jews, 1900 - 1914. A Study of Jewish Diplomacy and Minority Rights. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. (pdf)

Hänninen, Kirsi, 2006. Visiosta toimintaan. Museoiden ympäristökasvatus sosiokulttuurisena jatkumona, säätelymekanismina ja innovatiivisena viestintänä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. (pdf)

Heinänen, Seija, 2006. Käsityö-taide-teollisuus. Näkemyksiä käsityöstä taideteollisuuteen 1900-luvun alun ammatti- ja aikakauslehdissä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. (pdf)